Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
En koe onnistuneeni, jos yläharvennettu kohde muuttuu siemenpuuasennoksi 3v harvennuksesta.
En koe onnistuneeni, jos luontainen taimiaines osoittautuu heikkolaatuiseksi ja on jo 5-6v istutuksesta jäämässä myös kasvullisesti jälkeen jalostetusta taimiaineesta.
Ehkä koen onnistumista, mikäli tuo kaikki kuuset pois alue kehittyy 2 vaiheiseksi metsäksi, jossa n. 10 v kuluttua olisi terhakka kuusen taimikko nousemassa. Hämmästyttävän hidasta sen kehitys vaan näyttäisi olevan.
Ei se mitään, jos et täysin onnistunut ensi lukemalla sisäistämään ajatusta tuosta kirjoitelmastani. Se sisältää huomattavan paljon viittauksia esiin tuomiiso asioihin, josta syystä sitä ei ole lainkaan helppoa ymmärtää.
Olen pyrkinyt myös välttämään rehkimistä ja ylipäätään luopumaan työn teosta. Tämän johdosta kalenteri on täyttynyt ennen nälemättömästi, enkä ole ehtinyt edes sitä vähää metsätöihin kuin aiemmin.
Piakkoin olisi kuitenkin tarkoitus palata Suomeen, siellä on kuulemani mukaan jo etelää myöten talven tuntua.
Täytyisi kesän taimikonhoitokohteet käydä mittailemassa. Varhsisperkausta iseita hehtaareja. Sitten ehkä jo ketjusahan vuoro.
Saatan laatia matkakertomusta, jos tuota saa aikaiseksi
”Aukon reunapuut ovat varmaan jotain muuta kuin pitkäaikaista jatkuvaa kasvatusta. Niin miksi ovat innostuneet tänne niistä ongelmiaan selittämään.”
Eikö tuo aukon reunapuu, olemassa oleva taimiaines olekaan vastaava, kuin jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa isomman puun kaadon jälkeen tilaa saava ja jatkuvaa tukkia kasvattava puu? Käykö oikeassa jatkuvassa kasvatuksessa siis niin, että isompi puu kaadettaessa sitä ikänsä väistäneet pimeydessä sinnitelleet seuraavan sukupolven puut oikaisevat runkonsa ja vuosikymmenten aikana muodostunut lyly poistuu?
Minun olisi siis vain täytynyt ymmärtää ottaa tuollakin kohteella vain suurimmat puut pois ”Tämän tiedon hyödyntämiseksi tulisi välttää tarpeetonta harventamista ja suosia myydessä yläharvennusta, sillä se on tuottavampaa ja pitää metsikön kasvun kannalta tärkeät pienet ja keskikokoiset puut kasvussa.” jolloin pienten puun alkujen rungot olisivat suoristuneet ja ne olisivat osanneet asettua oikeaan tiheyteen?
Toisaalta, kuten tuossa toisessa käytännön kohteessa kävi, niin valtapuiden harvennus aiheutti merkittävän tuulituhojen kierteen. Eihän tämänkään pitäisi olla mahdollista? Eihän?
Harvennusten vähentäminen johtaa suurempaan puuntuotantoon ajan myötä, sillä harventamattomat metsiköt tuottavat viljavilla kasvupaikoilla systemaattisesti enemmän puuta.
Joo, mutta mitäpä sitä pyöräillessä aikaa ajattelemaan. Ne ovat aivan erilaisia puita, kun jatkuvan metsissä kasvaa. Osaavat oieta isomman väistettyä ja asettua sopivalle tiheydelle kasvamaan. Eivätkä kaatuile yläharvennuksen jälkeen.
Mitä varten teille tarvitsee mitään todistaa? Kun luettu ja kuvista nähty ei se riitä niin pölkkyynne ei silloin uppoa asia.
Tehty virallinen mittaus, kasvu 23 mottia/ha
jk tuottaa silloinkin 8 -12 m3/v tukkipuun hinnalla 85 € joka vuosi
Luetusta on nyt voitu päätellä, että jatkuvassa kasvatuksessa kasvu voi pudota 1/3 alle 2vrk. Edelleen on kuitenkin epäselvää, miten alhainen jatkuva kasvu todellisuudessa on.
Omakohtaisia kokemuksia: Varhaisperkauksessa aukon reunan luonnontaimien laatu käsittämättömän huonoa. Lähtevät kiemurtelevina lyly puina ja ovat jo nyt istutustaimiin nähden jääneet takamatkalle ( vaikka lähtötilanteessa olleet 5x pidempiä). Lisäksi varhaisperkauksessa olen joutunut käyttämään raivaussahaa enemmän näiden luonnontaimien kanssa, kuin istutetulla alalla. Ovat aivan liian tiheässä.
Oikeaoppisestihan näitä luonnontaimia, joilla on tuhansien vuosien paikallinen genetiikka ei kuuluisi laatu/tiheysharventaa, jolloin ei tule kuluja ja kaikki kehittyvät tukkipuiksi.
Toisessa kohteessa, jossa oli näkyvissä luontaisesti syntynyttä kuusentaimikkoa poistin alueen kuuset ja jätin männyt ja koivut.
Tuosta aikaa ehkä viitisen vuotta. Nyt kävin aluetta tarkastamassa. Toistaiseksi ei ole mitään kasvuteaktiota havaittavissa, eikä valopuiden taimia ole vielä havaittavissa. Täytyisi ottaa relaskooppi mukaan, niin saisi ppa. Silmämääräisesti harvaa, mutta osaavat nuo toki pettää silmää.
3. Kohde, jossa vastaavasti tuli koneella poistettua suurimmat kuuset, koska pohja hikevää ja ottaa mukavasti tainta. Lopputulos: kesällä otettiin loput vielä pystyssä olleet kuuset pois (ja kerättiin taas kaikki kaatuneet, 2x aiemmin manuna haettu kaatuneita). Tämän jälkeen kaivettiin ojat, jotta liika vesi saadaan pois, jotta edes seuraavalla puusukupolvella olisi parempi mahdollisuus pysyä pystyssä.
Sikäli nuo omat kohteet todistavat, että jatkuvassa hakkuussa on mahdollista päästä hakkaamaan tukkia vuosittain, mutta puustopääomat eivät sitä kyllä kestä.
Tehty virallinen mittaus, kasvu 23 mottia/ha
jk tuottaa silloinkin 8 -12 m3/v tukkipuun hinnalla 85 € joka vuosi
Miten tämä nyt oikein on mahdollista, että tuo jatkuva kasvu voi puolittua/ painua kolmas osaan alle 2vrk?
Ja paljonko tuon jatkuvan kasvun täytyisi tuottaa?
Melko usein toistettu ”Toimitaan yli 200m³ puustopääomilla” tarkoittaisi suuruusluokkaa jatkuvasti sitoutunutta pääomaa 12000e/ha.
Tuohon sijoittaa korkovaatimuksen tai vaihtoehtoisen korkotuoton huomioiden riskin, niin voi vain onnitella osaajia, joilla on vuosittainen fantasiatonni tulossa ilman, että puustopääomat pienenevät! (tietenkin on mahdollista, että parissa vuorokaudessa tuokin kutistuu ja puusto pääoman kuin kasvu konsanaan, mutta siitä tuskin kuulemme palstalla tuskan parahduksia)
Onko Jalkanen miten ehtinyt jalkautua tänä syksynä metsiin? Mitä olen peurakytällä käynyt, niin uskomattoman paljon on tullut tsäktsäktsäätä kuunneltua. Eikä missään vanhoissa metsissä.
”Mehtäni on pääpiirteissään 20 vuoden kuluttua jo suurimmalta osaa menneen menetelmän töppäyksistä selvitelty tukinmyyntikuntoon.”
Joku ulkopuolinen olisi jutuista voinut kuvitella puheiden perusteella näistä metsistä hakatun pelkkää tukkia 8v välein 23m³ vuosikasvulla ilman, että puustopääomat laskevat.
Riistakolarit eivät ole vaikuttaneet vakuutusten bonuksiin, onko sitten muuttunut?
”Vuositasolla urheiluhalleja rakennetaan sadoilla miljoonilla veronmaksajien rahoilla.”
Hienoa, julkisia projekteja, joilla saadaan jumissa olevaa rakennusalaa nousuun. Näistä satojen miljoonien projekteista on varmasti helppo laittaa palstalaisille esimerkkejä. Vaikka vaan vuodet 2024-2025. Helposti pitäisi puolen miljardin edestä olla löydettävissä?
Se on juurikin tuo sukkessio sen hakkuun tavoite.
Välittömästi hakkuun jälkeen massin määrä on pienimmillään, mutta lähtee hitaaseen kasvuun. Lopulta massin määrän kasvu on jo lähes eksponentiaalista, vertauksena Buffetin ajatus lumipallosta. Tarvitaan vain märkää lunta ja riittävän suuri mäki.
”Mikä yhtiö ostaa hankintakaupalla ja käyttää motomittaa energiapuukaupassa. Tässä yhtälössä on tuntemattomia tekijöitä, jotka ei sovi kuvioon. ”
Ainakin Laania ja Leppäkoski ovat toimineet näin. Tuskin ovat ainoita. Loppukesästä kun kyselin, niin Leppäkoskella hankintapuut olivat nou nou, mutta Laanian kanssa on taas kaupat.
Aivan vielä en ole tuota hankintaa ehtinyt korkata, mutta pikkujoulukausi on jo iloisesti käynnistetty sopivasti viimeisten kekrijuhlien jälkeen.