Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen: ”Lukeeko kukaan noita ruisleivän tuotetietoja. Ns ruisleivässä on ruista vain 50% leivän painosta yleensä.”
Jätkä: ”Kyllä meillä on leipomo, joka leipoo 100 %:sta ruisjauhosta leipää, palkittu maakunna parhaana! Valmistusaineet Ruisjauho ja suola.”
Älkää päästäkö näitä sankareita leipomaan. Joku asiasta ymmärtävä voisi lisätä myös vettä ruisleipään.
Edellispäivänä juuri hapantumaan (tällä saadaan aikaan sitko, jotta poikien jauhokasa olisi leivottavissa) ja seuraavana päivänä lisätään loput jauhot (ja suola). Nykyinen käytössä oleva juuri on yhdistelmä Viipuri/Etelä Häme + Pirkanmaa. Tiinun lisäksi juuresta varmistus myös pakastimessa.
Paitsi että Tolopainen yleistää viimeisten vuosien tili varojen korot. 0 korko. Mistä on jaksanut uikuttaa lukemattomia kertoja. Eli jos ei ole kykyä sijoittaa varoja tuottavasti, niin miten v…..a voi kokea mielihyvää ostovoiman kuihtuessa tilillä homehtuvan valuutan osalta. Suurimpina sijoitusliikkeinä vioden kahvit ja sokerit kaapissa ja kunnon loraus ureaa sumpin sekaan. Sillä se päivä käynnistyy? (Vai mikä tuon maagisen ureatörpön käyttötarkoitus on?) Jos Tolopaisen ureat loppuu, niin täällä on 30l sitä lisää. Sain sitä koneyrittäjältä kun mainitsin että hankintaa tarkoitus tehdä, mutta kun nuo ilmat niin lämpöiset. Hommasin myös 10l pumpattavan painrruiskun tuon liuoksen levittämiseen. Näppärä laite. Uskoisin. Ehti vaan ilmat kylmetä syksyllä ennen kuin tuota hankintatoihua käyntiin sain. Eikä maksanut mitään tuo urealiemi. Eikä yrittäkällekkään. Sano yhdistyksen ainetta oleban. Ja että isompia määriä lorisee harvakseltaan maastoon jotta hyvä kun joku edes peuroja ampuu.
Mutta itse otsikkoon, uskoisin ainakin sorvikoivun keulivan vahvasti. Ja on sillä kyllä varaakin nousta. Upm tuskin liiemmin venäjän laitoksiltaan tuo ja Kodkisen uutisoi sorvikoivin tuonnin lopettamisesta . Että sikäli hyvältä näyttää tarvinnee tulevalle syksylle aloitella haaveilemaan sorvikoivukaupasta, jahka nämä nykyiset hankintahakkuutt hiljalleen maaliin saapuvat. Tai itseasiassa tukit meinasi jo lähteäkin, mutta kun tuota kylmä ilmaa lupailtiin niin osto sanoi että ihan hyvin voi vielä nr pari puuta, joita tullut katseltua sinne tienviereen ajaa, kun arveli, ettei se sovittu määrä kyllä ylittyne.
Tänään suhteellisen raikkaan tuulen siivittämänä etc. etc. Altos Ibéricos reserva (2015). Ei hassumpaa. Jos sattuu tykkäämään. Ja maistumaan.
Jeessi jatkaa palkanmaksajansa propakandaa. ”Ei natoon, tai muuten. Ollaan hiljaa, niin meitä ei huomata moneen vuoteen.”
”Emme Puuki pääse sitä tosiasiaa pakoon, että pääomaa pitää taloudellisessa mielessä pyrkiä pitämään siellä, missä se näyttää tuottavan parhaiten. Siitäkin huolimatta, että emme tunne tulevaisuutta.”
Jotain unohtuu. RISKI. Pääoma pitää hajauttaa. Tuo ainoa ilmainen lounas. Omaisuusluokat, maantieteellinen ja ajallinen hajautus. Velkaa ja velkakirjoja. Metsään ei sijoittaisi kukaan, jos tavoitteena olisi pääoman maksimaalinen tuotto.
Parhaiten raha olisi tuottanut lyhyellä tähtäimellä eurojackpotissa. Riski vaan suurempi menettää sijoitus kuin Tolopaisen sokereiden sulaminen putkirikossa.
Mitä ohitetaan jatkuvan kasvun utopiassa olan kohautuksella. RISKI joka on korkeampi, kuin keinollisella uudistuksella. Tehdään voimakas yläharvennus, jonka jälkeen lumituhot, myrskytuhot, puuston jurominen ja pystyyn kuivuminen, korjuuvauriot, juurikääpä ovat todellisuutta. Lisäksi mitätön puuston määrä ei vaan tuota kuutioita.
Tehdään kevyempi yläharvennus. Puustopääomaa jää enemmän, jolloin kasvutappiot jäävät puuston määrästä johtuen vähäisemmiksi, mutta uutena riskinä edellisten lisäksi tulee se syntyykö uutta taimiainesta.
Myöskään pystykaupalla myydessä ei saada täyttä hintaa verrattuna myytäessä aukkohakkuuna ja tosiaan jäävä puusto altistetaan RISKILLE.
Mutta eipä siinä mitään, täällä vaan hymyilyttää, kun toiset palstalaiset murehtivat vuodesta toiseen, kun rahalle ei saa hintaa. Eikö se ole ihan itsestä kiinni, jos rahalle ei saa tuottoa, vaan sen antaa sulaa tilille. Kuin sokerin putkirikossa.
Minulle on jäänyt vilkkaasta keskustelusta huolimatta epäselväksi mikä RR:n ja toisaalta Jovainin mielestä nykykäytännöissä on pielessä.
No varmaan rr mielestä pielessä, ettei nykyään ole mahdollista hakata verovapaasti kaikkea pois ja kylvää myöhemmin ja joovaa, kun ei kukaan ymmärrä.
Oma jk palsta on 2 hakkuuvaoheessa, eihän siitä tosin tunnu tuleva ns. Hebon vittua, mukuitenkin. Ehkä kuvion (ei siis tilan) historiaa kuvaa että tullut voudin kautta. Nyt osaa aluetta, ku hakkaa kaikki kuuset pois jää jäljelle sorvikoon koivua + toisin paikoin n. 40-50v mäntyä joka käuitukoossa.. olen 100 varma että ottaa ku tainta alle. Kasvupaikkatyyppi omt. Mutta suht. Kivikkoinen. Miten muuten tuo kivikkoisuuden vaikutus kasvupaikkatyyppiiin määritelläään tällä Liljeroosin kirjasssakin mainitulla tökätäään teroitettub tikkumetallin maajan ja siitti sitten kasvupaikkatyyppi luokka slemmas kun mitään ippoumaa tai muuta selvää mittalukemaa ei anneta?.
Juu. En uskob että tuollalaan kuviolla kun seuraavaksi Koskiselle koivut (venäjä tuonti salkaksi, jostain sen ob pakko ostaa rhkä jo hintaakin maksaa) minä.myyn.b niin sitten miten kun männyt hakkaa itse tai lapset ehkä jo, niin onko muuta kuin ku tainta alla. Voin kattoo joskus ppa ja mikä on ppa ilman koivuja, eli heti kohta kun saa jotain valmista tai sitten ei. Toistaiseksi hankintahakkuu on edennyt suuunnitelllussa aikataylussa, olen käynyt metsässä kun on huvittanut – harvoin.
”Tarkoituksena oli hankkia hakkumahdollisuuksia mahdollisimman edullisesti ja myydä ne välittömästi pinta-alaverolla verottomasti ja kulupuoli mieluummin myyniveron puolelle. Taimikoista ei mitään tarvinnut maksaa. Tili tehtiin heti eikä 50 vuoden kuluttua. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa – kylmän kanssa se on hankalaa.”
Onko tämä nyt esimerkki, mitä jatkuva kasvatus on ja miten sillä tehdään rahaa? Miten tämä on sovellettavissa tähän päivään? Tämä on samaa viisautta, kuin Tolopaisen 4e forttumit nesteellä ( joita ei edes ole ollut, tuolloin kurssit olivat markoissa) Voisin myös ilakoida, miten mahtavia tuottoja 2009 sijoitukset pörssiin ovat olleet, tai esim. parin vuoden takaiset Rapala (osake) ostot ym ym.
Vittuillaksenikaan en sen sijaan aio kertoa seuraavia sijoituksiani (ok, tuskin se ketään kiinnostaisi ostetaan kahvia ja sokeria vaan), mutta ajattelin sitten jälkiviisastela viimeistään parin vuoden kuluttua.
Tätä kirjoittaessa muuuten lasiin vaihtui Marques de Arienzo rioja (2013) tilalle ehkä aavistuksen liian makea mutta ihastuttavan kirsikkainen Roberto Sarotton Barbaresco (2017). Voin suositella.
Jonniin verran yli 20kpl tuli tälle kautta ammuttua, miten muut palstalaiset suoriutui urakastaan?
Pirukoikki, onko tämä Moskovan virallinen kanta?
”Mitään puupulaa ei Suomessa ole.”
Koska venäläisillä on erikoinen tapa saada tapahtumat kiertämään sykleissä (mikä suomalainen dokumentti se oli, kun 20v kiertoa esitettiin ja syksyllä 2021 ohjelmassa todettiin taas 20v kuluneen…) niin tällä samaisella logiikalla 15.3 klo. 16 voisi olla erään ajan loppu. Ihan kahvinporoista katsottuna.