Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Olikos se nyt niin, että koska kyseessä on jatkuva kasvatus, niin taimia ei tarvinnut tampata, mitään raivaussahatyöhön viittaavaa ei tarvitse tehdä ja n. 15 v kuluttua – ja siitä eteenpäin aina 15v välein voidaan hakata noin 100m3 tukkia ja latvuksista kuidut vielä päälle? Ja puutavarasta sai luonnollisesti – koska hankinta kyseessä tukille n. 80e/m3 ja kuidulle sen tavanomaisemman n. 33e/m3.
”Sama tilanne kuin asunto-osakeyhtiöissä, peruskorjaukset laskutetaan yhtiöltä ja osakkaat maksavat alvin vastikkeissaan mutta eivät vähennyksiä saa, kun eivät kiinteistöä omista.”
Tolopainen, tässä sinun vertauksessasi ei ole tuon alv jutun osalta taaskaan oikeaa tietoa. Lisää toki isännitsijän kirjanpitotöitä, mutta esim. meidän kohteessa lisääntyneet kp kulut jyvitetään suoraan alvillisille osakkaille.
Esteettinen vesirokko ja siitä sairaalaan. Lmao! Itsellä vesirokko joskus opiskeluaikoina +-20v ja estetiikka oli kaukana. Kirjoituspöydästä ja seinistä sai tukea kun kulkea koitti, kuumetta en muista, mutta korkealla kävi. Piikit on siis haettu, ei kiinnosta koittaa, onko onni myötä.
Mutta metsäisiin aiheisiin. Päivältä yli jäänyt suppilovahverokastike päätyi vaalean leivän väliin, reilu lusikallinen hunajaa, saksanpähkinärouhetta, raclette siivu ja vauhtia mikrosta. Kaiken kruunasi vanha tuttu riojalainen Baron de Ley, joka tuki mainiosti kokonaisuutta.
Päivän aikaansaannoksia oli tosiaan omenahillo ja lisäksi tuli lähetettyä veroilmoitusta varten kirjanpitäjälle v 2019 ja 2020 kulupuolen yhteenveto, ettei jä viimetippaan.
Illalle tuskin muita suunnitelmia, kuin löhöilyä ja ehkä vielä toinen lasillinen, mutta ehkä jotain kevyempää.
Ja höh! Sen kerran kun palstalla oli ihan aiheellinen avaus, jossa olisi voinut kehua retostella, paljonko tuli metsässä tienattua päivän aikana luonnonantimilla tai puilla, niin tottahan se on siivousvimmassa kadonnut.
Kerrotaan nyt sitten tässä ketjussa. Metsähoidolliset saavutukset koskien raivaussahan ulkoilutusta tuplaantuivat kerrasta. Kokonainen tankillinen tuli poltettua CO2 päästöjä ja pienhiukkasia taivaalle tuon iltapäivän aikana. Onneksi on ollut nyt suhteellisen kuivaa, autolla pääsi ihan mallikkaasti metsään ja vielä poiskin uutta kaivurilla taputeltua uraa pitkin. Vaatii kyllä vielä asettumista tai mursketta, ennen kuin joka säässä autolla asiaa on. Vaimokin oli oikein tyytyväinen tekemisiini. Hauska laite, kun saa kaikessa rauhassa pyöritellä kiviä.
Suppilovahverot, viimeisiään vetävät kanttarellit ja mitätön määrä puolukoita taas olivat vaimolla kohteena. Tienaamaan ei tuossa päässyt. Puolet sienistä, tässä tapauksessa ämpärillinen nimittäin laitettiin jakoon, niin silloinhan se käytännössä nollaisi tuon toisen ämpärillisen arvon.
Illalla vielä pannullinen kanttarelli/vahvero muhennosta kera peuranvasan ulkofileen sekä suutuntumaltaan täydellisten ruusu- ja parsakaalien. Viininä pinot noir, joka oli kuitenkin ehkä liian kepeä valinta. Jälkiruokana oli vaatimattomasti lasilliset sherryä.
Kyllä kelpasi, kun täydellä vatsalla sänkyyn kömpi. Aika kului kuin siivillä ja lopulta uni maittoi.
Nyt aamupalan jälkeen voikin taas alkaa suunnitella, jos jotain viitsisi tehdä. Vaikka omenahilloa.
No tuo propolis on tuo sinun hunajasi antibioottinen ominaisuus potenssiin 10
Yläharvennus sopii meille puuhastelijoille, jotka käymme hakemassa niitä yksittäisiä susipuita pois. Muuten alaharvennuksena.
”Mikä ristus ny on ku ei yhtään ahrista?”
= Juuri herännyt pohjalaisisäntä hämmästelee