Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä noita hiilijuttuja saa laskea etu ja takaperin. Jos ajatellaan vaikka lannoitusta, niin koko lannoiterakeen (typpi) valmistusprosessi on aika energiaa kuluttavaa, siihen jakelu ja lannoitustyön energia, lopulta puun kasvu kiihtyy, mikä taas lyhentää kiertoaikaa ja typpilisä vielä nopeuttaa karikkeen hajoamista.
Varmasti saadaan mukavaa toleranssia lopputuloksiin, mutta kyllä tarvitsee aika tarkoitushakuista olla politiikan, jos joku saa itselleen uskoteltua Suomen metsien olevan päästölähde…
Tuossa erään jäähdytysnesteen sekoitussuhteet ja pakkasenkestävyydet. Perinteisetkin kestävät 1:1 sen – 36 astetta pakkasta ja pienikin määrä estää moottorin lohkoa halkeamasta (jää sohjoksi).
Laimennussuhde (100% jäähdytinneste : vesi)
– 2 : 1 (pakkaskestävyys -69°C)
– 1 : 1 (pakkaskestävyys -40°C)
– 2 : 3 (pakkaskestävyys -27°C)
– 1 : 2 (pakkaskestävyys -20°C)
Sitä en tiedä, mikä tuolla liemellä 100% olisi pakkasenkesto, mutta eilinen – 25 alkoi jossain vaiheessa tuntua varpaan kärjissä. Muuten mukava keli, ei edes paita kastunut metsässä touhutessa.
Niin paljon vaatetta päälle, ettei lumi sula. Ja vauhtia pois, että muuten tarkenee. Kohta tarvii siirtyä kuusikoihin tai siemenpuihin, alkaa koivujen potkiminen tympiä. Tai kevyttä luntahan se on, mutta silti.
Kuidut 34€,jos kelirikkokuljetus onnistuu, kut 63€ mät 61€. Joku teoreettinen määrälisä vielä.
”Kun rahastoista poistuu yhtäaikaa rahaa runsaasti, joutuu rahastonhoitaja myymään paljon niitä hyviä lappujakin ja silloin ostopaikkoja aukeaa.”
Tuohon kun yhdistetään nykyinen indeksisijoittaminen siinä laajuudessaan, missä se on, niin luulen seuraavan isomman kurssikorjauksen olevan mielenkiuntoista seurattavaa. Rahastot teoriassa voivat säilöä kultamuniaan katkeraan loppuun asti, mutta kun aletaan myymään indeksin mukaisesti, niin sitten myydään kaikkia. Ja eivät ne perus asiat mihinkään ole muuttuneet vaikka rahan määrä kuinka kasvaisi, ahneus ja pelko, ne kun saavat vallan, niin ei paljon taseita, näkymiä ja pe-lukuja mietitä. Ja ne saavat vallan, ihminen on eläin.
Noissa verotuksen vähennyksissä kannattaa pitää kohtuus mielessä, paljoa enempää ei kannata tunteja vähennyksiin tarjota, kuin mitä niitä mittariinkaan kertyy. Sama koskee myös esim. puhelin kuluja.
”Onkohan millään yhtiöllä enää koivuvanerintukin latva lpm 18cm”
Koskitukki
Kaikkinainen hintojen sopiminen kielletty, koska kilpailuvirasto. Ja onhan meillä toisaalta oikeuden päätös, että siitä ei ole mitään haittaa, jos 3 ostajaa vähän sopivat asioista. Mutta jos vaikka 50000 myyjää haluaisi yhdellä suulla neuvotella, niin se on pahasta. Siksi ei saa edunvalvojat sanoa, että hankintalisät ovat p seestä ja vaatisivat korotusta. Täytyy vaan hymistellä. Tästä syystä ihmettelen edelleene miksi Pesosen lausunto puun todennäköisestä reaalihinnan laskusta tulevaisuudessa on täysin sivuutettu. No, Suomi on täysin banaanivaltioksi menossa, vielä saadaan lainaa.
Jos ei ole yön yli levättyäänkään valmis käyntiinlähtöön, niin varmaan se letkunvaihto edessä. Teoriassa olisi voinut kastella tulpan noilla liikkeillä, mutta jos tissiin ei oikeasti tule ainetta ja saha on kuitenkin jo pelittänyt, niin edelleen viittaa tissin ja tankin väliin.
Ja kyseessä olisi vasta toinen saha Suomessa, jossa olisi jotain kummallista tissin toiminnassa. Lapsille tuli hommattua raivurit (Huyndai) jostain Tokmannista. Toinen lakkasi käymästä kuin seinää, eikä millään käyntiin. Jäi aihe tutkimatta ja saha seisomaan pariksi vuodeksi. Viime kesänä, kun oli riittävän lämmintä eikä mitään järkevää viitsinyt tehdä aloin tutkailla aihetta. Polttoaineletkussa tankin ja sahan välillä oli vain pari milliä vapaata ilmatilaa. Sovitin tankkiin vanhan raivurin imuletkun suodattimineen (vaati läpiviennin reijän isontamisen), mutta ei alkanut aine liikkua. Tämän jälkeen suodattimella, ilman suodatinta yms kokeiluja, kunnes lääkeruiskulla painoin ainetta imuletkuun – ja homma alkoi toimia. Omat arvailut, miksi ei pelittänyt ovat, että joku kalvo tai venttiili olisi kuivunut asentoon auki ja ainetta ruiskulla painettaessa olisi taas herännyt pitämään letkut täynnä.
Täyteinen on hyvä, haulikko ei kiinnitä huomiota…
Hyvä Tolopainen!
Tuossa oli aika hyvin oleellisia asioita. Otetaan vaikka ensin nuo virtuaalivaluutat. Ei niihin sijoittaminen ole silloin helppoa, jos pitää perusjutut mielessä. Niistä ehkä tärkein on: sijoita vain siihen minkä ymmärrät! Samalla ei tule polttaneensa näppejään strukturoituihin tuotteisiin, warrantteihin, sertifikaatteihin… Nuo bitkoinit ym ovat mielestäni kaikkein lähimpänä tulppaanimaniaa, mitä itse hahmotan.
Toinen perusjuttu, minkä tuot hienosti esiin: sijoita vain se, mikä sinulla on varaa hävitä! Silloin on riskitasot pielessä, jos alkaa yöunet kärsiä tai uhkaa talo lähteä alta. Ja riskinsietokyky on täysin yksilöllistä. Toisille sopii paremmin säästötili, toiset ovat täysin tyytyväisiä tappiin vivutetun osakesalkun kanssa.
Tuo osakemarkkinoilla mukana olo, indeksisijoittaminen ja nuori ikä on voittajayhdistelmä. Korkoa korolle ehtii rullata monta vuotta. Ja mitäpä tarkoittaa, jos häviää indeksille 50% – tuolloin joutuisi tyytymäään keskimäärin 4% tuottoon! Totuuden nimissä markkinat ovat sykliset ja tuotto voi olla mitä vaan, mutta jos sijoittaa indeksiin, niin silloin on todella vaikea hävitä pahasti indeksille! Tuolloin tosin joutuu tyytymään indeksin mukaiseen tuottoon – ja kannattaa lisäksi katsoa, että sijoittaa riittävän laajaan indeksiin ja mielellään säännöllisesti. Tuolloin ei haittaa, vaikka olisi juuri nyt laukeamassa korkokupla, jos ostoja jatkaa myöhemminkin, eikä jää surkuttelemaan hetkellisesti notkahtanutta pääomaa.
Juuri hetki sitten osakesäästäjien kasvot, Erkki Sinkko kommentoi jossain lehtijutussa yleisellä tasolla. Viime vuosi oli laskenut hänen ja perheen salkkujen arvoaa10%. Voin arvata, että silloin puhutaan useista sadoista tuhansista, luultavimmin + – miljoonasta/miljoonista. Jatkoi, että tänä vuonna salkku on jo ehtinyt nousta 7%. Ja oli lisäksi haikea, kun Amersports luultavimmin lunastetaan pois pörssistä, mutta ei pitänyt sen myötä tileille tulevaa 200000€ kuitenkaan pahana. Surkutteli sitä kun Suomessa ei arvosteta sijoittamisella vaurastumista. Lottoaminen on hyväksyttävämpää – mutta paljon epävarmempaa. Ja Sinkko ei lopettanut öljykriisiin, ei 90-luvun lamaan ei teknokuplaan ei edes taannoiseen finanssikriisiin (jonka jälkiseuraamukset mielestäni vielä vaikuttavat). Ei, vaan hän jatkaa edelleen, eikä ole varmasti siirtynyt edes syömään pääomia, vaan pärjää kivasti opettajan eläkkeellä, mihin osingot tuo sen kivan lisän. Jos en väärin muista, niin taisi niillä joskus kustantaa ohitusleikkauksensa, ettei yhteiskunnan tarvitse.
Rahastot ovat mielestäni hyviä, jos ne madaltavat kynnystä alkaa sijoittamaan. Toivottavasti jossain aikavälissä kuitenkin niihin sijoittaneet havahtuvat tutkimaan kulurakennetta. Ja valitettavan usein niiden markkinointi on aika arvelluttavaa. Itse en tunne kuin yhden rahastonhoitajan. Mielestäni ihan fiksu ja osaava kaveri. Viimeksi kun tuli tavattua hänet, niin tuli naureskeltua, miten ollaan aina rahat täysin loppu. Molemmat!