Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Säästöpuuryhmä on sama eikä lisäänny jollekin kuviolle hakkuiden edistyessä ellei ole sovittu jätettäväksi säästöpuita esim. vain yhdelle kuviolle kolmesta hakkuukuviosta. Sillonhan niitä jääviä puita voi olla jossain tapauksessa yhteensä 4 ha:n hakkuulla 80 kpl/ha FSC-sertissä.</p><p>PEFC;ssä suojakaistojen min leveys kasvoi 5 m:stä 10 m :iin. Yläharvennusta voi niillä kuitenkin tehdä jos on tarpeen (1/3-osa puista pois). Vesien suojelun kannalta olisi kuitenkin parempi esim. 5 m metsäkaista + 5 metrin muokkaamaton kaista ennen metsäkaistaa.</p>
Se on ”yleistä tietoa”, että kasvu hiipuu lopulta jos nuoria metsiä ei harvenneta. Samoin se että ra-koivu ei kasva kunnolla savikoilla. (Jota toisaalla koetat esittää ettei ole tietoa asiasta. )
<p>Pankit on omineet asiakkaiden rahat . Luulevat niitä omikseen ja toimivat sen mukaan. Talletetuille rahoille eivät maksa juuri korkoa mutta keräävät miljardivoitot lainaamistaan rahoista. Hätävarjelun liioittelua tarkistaa joka risaus rahan siirroissa.</p>
<p>Sähkön käyttö kaksinkertaistuu Euroopassa lähivuosina. Suomessa tuotetaan v.-30 n. puolet sähköstä tuulivoimalla. Ei ole tulossa ylituotantoa sähköstä ; ajoittainen pula voi tulla ja hinnat on sen mukaisia jatkossa.</p>
Ihan samanlaisia kokemuksia on OP:sta ja myös muista pankeista (lähinnä S-pankista).
Kyllästyin op:iin ja muutin pankkia mutta tuli karhu vastaan kun pakenin sutta. S-pankissa juoksuttivat samalla lailla kuin Op:ssa konttorissa selvityspyyntöjen ja puhelimen ”asiakaspalvelun” välillä. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat selvitykset olis pitänyt lähettää niille. En lähettänyt kaikkia ja sanoivat tilit ja kortit irti. Metsänmyyntirahatkin kannattaisi laittaa ennen vaikka sukan varteen kuin minnekään miljardituloilla rehvastelevien pankkien haltuun.
<p>On se puolukan myyntihintakin muuttunut menneistä ajoista. 70-80 luvun vaihteessa puolukalla sai 18 mk kilolta. Se oli iso raha siihen aikaan. Taitaa olla nykyään jotain 1-1,5 € ostohinta. </p>
Latvuksen kunnosta sen ensin ja helpoiten näkee onko puu hyvässä kasvukunnossa. Samalla se juuristokin on yleensä kunnossa, jos latvus on.
Tuen saamiseksi tarvitaan puuta ostavan yhtiön tms. todistus puun määrästä.
Omaan käyttöön otetusta puutavarasta sitä ei saa.
Esim. asumistukea ei lopeteta vaikka se lisää asuntojen rakentajien ja vuokranantajien tuloja. Vientituloja ja verotuloja lisäävää metsätalouden tukea ei lopeteta myöskään. Se olisi lyhytnäköistä valtion taholta. NMH:n tukea energiapuun korjuuseen voisi vähentää tai lopettaa kokonaan ; se ei tarvitse enää tukemista. Taimikonhoidon tuet on eri asia.
Omaan käyttöön tulevaa energiapuun korjuuta ei tueta muutenkaan joten on helppo muka kieltäytyä hakemasta tukea.
Mh-tuet varsinkin taimikonhoitoon lisää pitkityksessä myös tuen myöntäjätahon tuloja. Siksi ne on ehkä paras tukimuoto jota valtio harrastaa. Omaan käyttöön tulevan puun tuki onkin eri asia kuin ”yhteiseen hyvään” lopulta päätyvä tuki. Tee vaan nostokoukku omalla rahalla kaikki semmonen työ ja jätä muille tukien hakeminen.