Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vakuustalletus oli mo:n rahaa. Jos uudistaminen onnistui edullisemmin , loput talletetusta rahasta sai takasin.
Metsän perustaminen eli uudistaminen oli 70-luvulla edullista nykypäivään verrattuna. Eikä nykyäänkään siihen mene 2000 €:a.
Etkö älynnyt lopettaa hommaa heti alkuunsa ? Siinä on mennyt kuusen taimikko pilalle koneella rymytessä.
Inflaatio ei ehdi syödä velasta aiheutuvia korkokuluja. 3 mrd/vuosi on kohta vuosikulut velasta. Ei sitä rahamäärää inflaatio syö, kun talous samaan aikaan sakkaa.
Taimikonhoidot pitää tehdä oikeaan aikaan; ei liian aikasin tai liian myöhään.
Harvennuksille pitää mennä metsän ehdoilla eikä motomiesten halujen mukaan. Liian tiheiksi päässeitä leimikoita kuitenkin on olemassa ja niiden kuntoonlaitto pitää tehdä puuston vaatimalla tavalla. Monesti on mahdollista päästä kauppoihin yksityisten yrittäjien kanssa, ja voi saada leimikolleen myös puustolle ja maapohjalle sopivan korjuuketjun.
Harvennuksille pitää mennä mieluummin vähän liian ajoissa kuin liian myöhään.
Tuskin on tukkipuu edullisempaa käyttöpaikalla kuin e-puu kerättynä e-puuharvennusmetsästä. Kantohinnassa on sen verran suuri ero , että se ei paikkaannu korjuukulujen erotuksella. Taimikostahan ei yleensä e-puuta kerätäkään. Pieni hintaero johtuu tukkipuun alihinnoittelusta. Kuitupuun pystyhinta +30 € alkaa olla oikeassa suhteessa sen kasvatuskuluihin. Inflaation laukatessa tukin pystyhinta on edelleen liian matalalla; varsinkin laatutyvien hinta jolle ei ole tullut laatuhintalisää vieläkään.
Yrittäminen on todellakin ollut Suomessa aliarvostettua. Ja se näkyy mm. verottajan kohtelussa. ”Yrittäjä” sanakin on aliarvioiva. Mm. englanninkielessä (entrepreneur) asia on ihan toisin.
Tehtiin päätehakkuu 03-khl:n metsään jossa olisi ollut (olosuhteiden salliessa) mahdollista jatkaa kasvatusta vaikka jk:na. Mutta kuviolla esiintyi kuusissa juurikääpää ja kaarnakuoriasten tuhoja.
Kasvatuksen kannattavuuden puolestakin päätehakkuu oli järkevämpi vaihtoehto vaikka tukki% oli vielä suht. alhainen. Päätehakkuutulo oli 5600€/ha, 2. harvennustulo(5 %korko) 7 v. sitten n. 2800 €, ensiharvennustulo 1230 € . Yhteensä 9630 €/ha. Menot : uudistus + th = 125 € + 340€ = 465 € (päätehakkuuvuonna; 5 % korko). Nettotulo ennen veroja = 9165 €/ha. Uudistuskulut ; 475 € + 320 € = 795 €/ha (Muokkaus + ku-istutus 800 kpl/ha) . Lopullinen nettotulos = 8370 €/ha.
Jos tulosta aletaan vertaamaan jk:n tekemiseen (jos olisi ollut mahdollista jatkaa sillä) , niin saadaan päätehakkuussa tuloa n. 2660 €/ha enemmän kuin tuloa tulisi jk:n harsinnalla. Siitä 20 vuotta olisi seuraava jk-harsinta jossa tuloa pitäisi tulla ”tasapeliin” asti pääsyyn min. 7060€/ha . Harsinnan tulos olisi kuitenkin n. 3200 € (Poistuma 70 m3/ha , 60 % tukkia) . Tasaikäinen kasvatus olisi siis johdossa n. 3860 € /ha vuonna 68 alkuperäisestä tilanteesta (- th kulut jos niitä enemmän kuin jk:n tapauksessa). (20 vuotias taimikko ja harsittu jk -metsä oletetaan saman arvosiksi tässä vaiheessa).
Yläharvennus on hyvin hoidetun metsän hoitotapa. Kasvukaan ei alene liikaa, jos jätetään oikeita ja hyväkuntoisia lisävaltapuita ja myös valtapuita jonkin verran pystyyn.
Jk:n ”oppimestareilta” näyttää puuttuvan matematiikan alkeiden ymmärrys useimmissa tapauksissa. Kun lasketaan mukaan vertailun alkutilanteen (yleensä päätehakkuu) tuloerot ja niiden vaikutus valitulla korkokannalla laskettuna, muuttuu tilanne yleensä selvästi.
Kun Perko esim. mainostaa laskentataitoansa, niin kerro joku esimerkki numeroin nopeasta tuotosta pitkällä aikavälillä jk-metsässä jotta olisi jotain ”kättäpidempää” vertailuun.
Tasaikäisen kasvatuksen puolelta on niitä vertailuja numerotietoineen tänne tullut mutta jk:sta ei.
Neuvojat on ilmeisesti sen verran viisaita , että jk:a ei aleta mainostamaan liiaksi ja niin pettämään asiakasta ja ruokkimaan mahdollisia ylioptimistisia odotuksia tuotosta. Osataan hahmottaa milloin jk on mahdollista ja milloin ei.