Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Puu oikasee mutkan jälkeen kasvun ylöspäin. Ei mutka sillä tietenkään oikea.
Pitäsikö sitten pyrkiä ehdoin tahdoin lisäämään metsäpaloja jos yli 100-vuotta sitten on ollut paljon paloja ?
Maailmalla metsäpalojen määrä ja pinta-alat on lisääntyneet. Suomessa toistaiseksi pysyneet ennallaan.
Päätehakkuun parempi yksikköhinta on todellista ja jäävän puuston arvolle lasketaan sama korko kuin laskennan korkotaso on muutenkin. Jos se ei jollekin kelpaa niin se on oma mokansa. Jos ne unohdetaan, petetään ensin itseä.
Jalostettujen taimien ja hyvän maanmuokkauksen edut koko kiertoaikana on kiistattomat vertailussa jk:n metsään. Yli 20 %:a parempi kokonaiskasvu merkitsee sitä, että Jk:n hyödyt jää peitteellisyyden säilyttämisen ympäristövaikutusten puolelle kangasmailla varsinkin. Taloudellisen tuloksen vartailuissa jk häviää useimmissa tapauksissa. Kaarnakuoriaistuhojen yleistyminen puoltaa sekametsien kasvatusta eli tasaikäinen uudistusketju on siinäkin vahvoilla.
Kuusille kaarnatuholaiset alkaa olla pahin riesa. 03-khl:n metsä menee päätehakkuuseen osin sen takia. Toinen syy tupsulatvaiset männyt; kasvanut aiemmin liian tiheässä. Männyt istutettu 70-luvun puolivälissä lehtomaisen kankaan aurausalueelle . Muuten olisi ollu mahdollinen jk:n metsä . Talouden kannalta tosin kannattavinta on uudistaa.
Ojan penkalla varsinkin oikominen on s-mutkien syy. Muualla jokin luonnontuho, lumi tai myyrä tms. Liika tiheys haittaa muuten kasvua.
Hyvityslasku on sitä suurempi mitä kalliimpaa sähkö on pörssissä. Saappaat nähä miten ensi talvena menee sähkön hinta ylös.
Fortumin tappioita sitä koetetaan kalliilla sähköllä paikata.
Valtion lainoillahan ei pitänyt olla mitään merkitystä menoihin. Toisin kävi – As i said.
Onhan se lattialämmitys ollut käytössä jo vuosikausia. Betonilaatta lämpiää yösähköllä. Vai onko keksitty betonilaatta joka varastoi sähkön sähkönä eikä lämpöenergiana ?