Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hiilinielukeskustelussa olisi tärkeä pitää erillään ennustelaskelmat ja todellisuus. Laskentakorko vaikuttaa vain ennusteisiin.
Niinhä se melkein on. Mutta jos on laskettu esim. 1,5 %:n korolla , niin max hakkuumääräsuunnitelma kotimaassa asettuu sen perusteella n. 64 milj.mottiin/vuosi. Jos taas jo toteutuneen (2000-2009) tuoton mukaan esim. 3,5%, niin hakkuumäärä/vuosi on merkittävästi isompi. Erotus merkitsee puun tuonnin lisääntymistä.
”Korko 3,5 % perustuu keskimääräiseen metsänkasvatuksen tuottoon vertailuvälillä, joka oli 3,6 %” (Luke).
Tuon kerroin itsekin jo aiemmassa kommentissa. Siis 1,5 % olisi selvästi liian pieni laskenta%.
Tulikin tuosta mieleen, että miksi autojen päästölaskennassa ei oteta huomioon käyttöikää ja sen lyhenemistä ? Aika paljon kuluttaa luonnonvaroja uuden auton+akuston valmistus, kun/jos autoja vaihdetaan vähän väliä. Vanhat saastuttavat menee paaliin tai sitten esim. Afrikkaan joukkoliikennevälineiksi yms:een. Mutta lyhyt käyttöaika lisää varmasti kokonaispäästöjä enemmän kuin jos käyttökelpoisia autoja käytetään pidempään. Huonosti hoidetut tietkin lisää kulutusta ja menoja. Kun kerätään autoilusta veroja n. 8 mrd € /vuosi ja vain alle 20 % siitä käytetään tiestön (ja myös rataverkon) hoitoon, ei ole ihme ettei renkaat ym. kulutusosat autoissa kestä entiseen malliin.
Kartellin ollessa olemassa tilanne oli erilainen, vaikka käräjille meno sitten olikin ihan liian optimistista kaikkineen.
Kuitupuun kantohinta ei sanottavasti nouse ellei kotimaan ylitarjontatilanne muutu. Harvempi (paitsi ehkä jotkut tosi harvoin myyvät) puun myyjä jättää vertailematta tarjouksia ja tinkaamatta hintaa ylöspäin.
Miksi ihmeessä teollisuus olisi alkanut tyrkyttää kuidulle hintaa kun sitä ei ole vaadittu??
Eikös ne juuri esim. Suuressa savotassa pyrkineet tuohon ? Joku muu kuin mo:t päättää kuidun hinnasta Suomessa, se ainakin pitäisi olla jo selvillä jokaisella puun myyjällä.
Nykyautot kuluttaa virtaa enemmän kuin vanhat karvalakkimallit. Älylaturi on hyvä olla olemassa, jos ajaa lyhyitä matkoja tai auto vaikkapa seisoo tallissa pidempään.
Voi niitä auton käyttörajoituksia tullakin, varsinkin jos ( autosinultapois) S. Marinista sattuisi tulemaan puolueensa pääministeri. Onhan se jossain H:gin keskustassa helppo liikkua julkisillakin, toisin kuin alueilla joissa bussiliikennekin on vähennetty minimiin tai loppunut kokonaan.
Suomen tapauksessa; tavallista matalammat ojat metsänkasvatuskelpoisille soille. Jää siten se hiili maaperään, ja kun pohjavesi ei nouse liiaksi (kuten soiden entisöinnissä yleensä käy), ei tule metaanipäästöjäkään.
MH joutuu myymään puuta tulosvaatimuksen takia myös keskenkasvuisista metsistä. Se tulosvaatimus sanelee varmaan enemmän kuin mikään korkotekijä.
Vastustus on vähentynyt aika paljon , jos verrataan edelliseen luontoliiton(tjms:n) kyselytutkimukseen, jonka mukaan 70 % vastusti avohakkuita. Lopputulos riippuu kysymyksen asettelusta ja vastausten tulkinnasta ainakin saman verran kuin vastaajien mielipiteistä itse asiasta.
Onhan se hyvä että on viljapeltojakin ollut ja on edelleen. Vielä vähemmän olisi ollut syötävää ilman niitä , varsinkin katovuosien aikoihin. Tuontiruon varassa pelkästään ei pärjää yksikään valtio. Pettuleipä käy hätävaraksi mutta ei siitä oikein ole jatkuvaan käyttöön.