Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11,011 - 11,020 (kaikkiaan 13,756)
  • Puuki

    Kun korko% on pieni, niin metsänkasvatus on kannattavaa vielä pidemmällä kiertoajalla kuin esim 3,5 %;n korkokannalla laskettuna.  ”Oikea” korkoprosentti riippuu siis mm. puun kasvunopeudesta, kantohinnoista , puutavaralajisuhteista, mh-kuluista ja muista kuluista. Käytännössä n. 3% on se mitä pitäisi kaiketi käyttää, koska se on keskimäärin toteutunut tuotto% pitkällä aikavälillä.

    (Unohtui vielä tämä : riskilisä metsänkasvatuksessa on NNA laskelmissa yleensä n. 0, 5 % ; olisko tuosta saaneet Lukessa sen 3,5 %:n korkokannan (?) )

    Puuki

    Ok. Asia selvä.

    Puuki

    Kyllä ne päiväsakot määräytyy tulojen mukaan. Rikesakot on eri asia.

    Puuki

    Niimpä pitäisi. Mutta miten se muuttaisi tilannetta toisen perustelusi suhteen ?

    Puuki

    Ensiharvennusrästejä on aika paljon. Olikohan esim. (metsäuutisissa oli vasta juttua)kahdella alueella P-Pohj.-maalla n. 35 yli 3o ha:n ja Lapissa 40 yli 50 ha:n yhtenäistä eh-aluetta, joiden käytöstä tehdään tutkimus.

    Hiilivaraston laskennassa ei kaiketi  oteta huomioon puun käyttämisen kompensaatiovaikutusta esim. rakennusmateriaalina suhteessa betonirakentamiseen.  Lisäkasvu on parhaiten saatavissa keski-ikäisten metsien kasvatuksessa.  Jo 70-vuotias hoitamaton MT-kuusikko tuottaa kiertoiän kasvustaan n. 30 % lahoamaan ja suurelta osin CO2 haihtuu ilmoille samalla.

    Muuten,  kun PPA lasketaan n. 10-11 m²/ha tasolle harvennuksessa, niin kasvu hidastuu jopa 35 %  kymmenen seuraavan vuoden aikana normaalista.  Mm. siksi jk ei ole optimaalinen vaihtoehto metsänhoitoon nykytilanteessa kuin joissain  tapauksissa.

    Puuki

    Tjaa. Metsänmies ilmoittaa että ei hae kemeratukia , jotta ei tuntisi olevansa pummi. Toisessa kappaleessa sen takia , kun ei halua hoitaa metsää metsäkeskuksen ohjeiden mukaan. Kumpaa kommenttia pitäisi pitää oikeana ?

    Kemeratuet oli viime vuonna n. 50 milj€ ja osa jäi käyttämättä. Suurin osa niistä menee työllistämiseen ja lisää samalla tulevaisuuden verotuloja valtiollekin monella eri tavalla.

    Eipä äkkiä tule mieleen muuta yritystukea, joka olisi tuottavampi valtiolle kuin kemeratuki.

    Puuki

    Eipä sitä tiedä mitä agendaa se Tahvonen nyt haluaa edistää, paitsi hakkuiden vähentämistä Suomessa.

    Jotenkin niin se menee, että jos korkokanta onkin 1,5 % eikä esim. 3,5 % (joka olisi realistisempi) , niin metsistä voidaan korjata vähemmän puuta. Pidennetty kiertoaika vähentää hakattavaa puumäärää/vuosi.  Lappiin ja kitumaille se sopiikin mutta ei keskimääräiselle suomalaiselle metsämaalle.

    Hiilinielusta:  Taimikkovaiheessa olevista  metsistä (E-Suomessa) uuden metsän co2-sidonnasta on tehty tutkimus. Sen mukaan jo  10 vuoden ikäinen taimikko sitoo hiiltä merkittävästi kasvaessaan n. 2 k-m³/ha/v.    Useimmiten taimikot kasvaa kyllä muutakin puuta kuin kasvatettavia taimia.  Esim. koivuvesat kasvaa kannoista ja lisää nopeasti biomassaa lisäten hiilen sidontaa. Sitähän ei lasketa hiilensidontaan mukaan vaikka pitäisi. Vasta taimikonhoidossa ne kaadetaan maahan ja lahottuaan lisäävät taimien/nm:n kasvua entisestään.

    Puuki

    Miksikö 1,5 %:n laskentakorko vaikuttaa liian pieneltä ? Siksi koska vertailukohdankin keskimääräinen metsäntuotto on ollut suurempi kuin 1,5 %,  ja on edelleen.  Muistaakseni hyvän mh:n suosituksissa on käytetty yleensä 3 %:n korkoa. (Korko voi tietysti vaihdella tilanteen mukaan mutta toteutuneen tuoton kannalta 3 % on lähempänä totuutta kuin 1,5 %).

    Puuki

    Isot koivutkin saattaa olla hieskoivuja tai sitten risteytymiä. Muistaakseni (en ole asiasta ihan varma, kertokoon joka tietää tarkemmin) myös hies-ja raudus voi risteytyä keskenään. Ainakin hieskoivu ja vaivaiskoivu voi risteytyä keskenään, sellasen ison vaivaiskoivun olen joskus nähnyt suolla.  Pieniä taimia syntyy kyllä usein mutta eivät kasva joka paikassa kunnolla. Ne on sitä vaihtuvaa taimiainesta, jota metsissä syntyy muistakin puulajeista.

     

    Puuki

    No niin, nyt Puuki keksi uuden termin säästö on kaventunut kaksiaikasähkössä, kyllä se säästö on loppunut kokonaan kun kulutus jää alle 15000kwh vuodessa. Sehän myös riippuu ratkaisevasti millä hinnalla saa ostaa yleissähköä.

    Osaatko lukea ollenkaan vai mistä kiikastaa ?  Mitä tämä tarkoittaa : ” ..riippuu kulutuksesta” ?

Esillä 10 vastausta, 11,011 - 11,020 (kaikkiaan 13,756)