Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Miksei ole yhtään joka on arvioinut kertyneen tuoton riittävän ja syö vain niitä nyt hiljalleen pois kuten joskus aikanaan aloittaessa oli suunnitellut.,
Aika lähellä tuota tilannetta. Ei kovin enää kiinnosta seurata pörssikursseja. Ei silti ihan noin vain irti pääse tavasta seurata taloutta, vaikka ei ole tarvetta koettaa kerätä lisää pelimerkkejä.
Se on totta, että voittojen tavoittelu voi johtaa entistä kovempaan yritykseen lisätä tuloja. Downsiftausta pitää pyrkiä tekemään. Aika vähällähän sitä loppujen lopuksi pärjää. Jotain hyväntekeväisyyttä kannattaa kokeilla, jos haluaa irti liiasta rahan keräilyvimmasta.
No ei piisamista sitten välitetä, kun sattuikin olemaan vieraslaji, sry siitä. Joskus tärkeä turkiseläin ollut täälläkin. Turkistarhoilta karkuutetut minkit kyllä hävittää metsäkanalintujen pesiäkin vesilintupesien ohella. (Jotain viherpolitiikkaan liittyvää siinä muistaakseni oli mukana.)
Hataria on vihreidenkin tiedot kun vaativat mm. ojituksia luvanvaraisiksi poliittisessa tavoiteohjelmassaan, vaikka niitä uudisojituksia ei enää edes tehdä.
Hataria on myös Hassin vaatimukset uusista puun käyttötavoista ja sellun keiton vähentämisestä. Ei ota asioista selvää ja antaa lausuntoja poliittisin perustein. Se on ihan eri asia kuin jos keskustelupalstalla erehtyy kommentissa, kun ei ota asiasta tarkemmin selkoa.
Minkälaine lienee e-rahastojen tuotto tulevaisuudessa ? Siitäkin riippuu riittääkö varat.
Rahoja on kait yli 200 mrd jemmassa, kulut aika isot tietenkin palkkioineen ja eläkejohtajien palkkoineen. Kun eläkerahoja kerätään kuitenkin koko ajan , niin loppuosa hyvin sijoitettuna luulisi riittävän hyvin. Eläkerahastojen kok.summa on kaksinkertaistunut entisestä suht. lyhyellä ajalla nykyiselleen. Pari eläkeyhtiötä taitaa omistaa esim. Kojamoakin, jonka tuotto on ( ja on ollut aiemmin ) erinomainen kaksinkertaisen verotuen takia.
Kustannusvaikutus muuttuu aika paljon, jos puut saa kasvamaan esim. 20 vuotta aiemmin päätehakkuuseen kuin sen ap:n 60 v. k-ajan mukaisen puuston. Jalostettuja (ku-)taimia minimimäärä 1200 kpl/ha (jos mahdollisuus saada luontaista täydennystä, taimimäärä vielä pienempi) . Th:t oikeaan aikaan, harvahko kasvatusasento (jos mahdollista) –> taimet ja sen jälkeen myös tukkipuuosuus kasvaa tavallista nopeammin. (Korkoakorolle kerroin on 20 vuodessa 5%:n korolla 2,65 ; samaan aikaan taas uusi taimikko ehtii jo varttua nuoreksi metsäksi).
Verrattuna jk:een : Sen puustopääoman korkokustannuksen (vv. 0 – n. 20 ) ja kalliimpien korjuukulujen takia, tulee hyvin kasvavalla maalla helposti uudistussijoitus takaisin paremmalla korolla. Korkolaskuissa kannattaa ottaa huomioon suuruusluokkakin. Vaikka korkotuotto %:ssa olisi hyvinkin suuri, ei euromäärät silti vastaa välttämättä jonkin pienemmän tuotto%:n hyvää tulosta.
”Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden väheneminen yhä ratkaisematta”
”Etelä-Suomessa vähän kokonaan suojeltuja alueita suhteessa Pohjois-Suomeen (n. 2,3 %/ 15-16%)”.
” Laiduntamisen loppuminen vähentänyt luonnon niittyjä yms. perinneympäristöjä.”
” Kalliokoille ei ole suojeluohjelmaa” . ( kaivosteollisuus 🙁 ). (Hyviä linkkejä oli res.vuaarilla)
Eli laiduntamista lisää ja suojelualueita E-Suomeen, puun kasvua lisättävä (hiilen sidonta/ilmastovaikutus), Vieraslajeja ja tuhoeläimiä vähennettävä ( esim: hyvin uhanalainen metsäpeura jota uhkaa sudet ja ahmat, supikoirat ja kanahaukatkin heikentää alkuperäislajien menestymistä ja metsälintukantoja . ) Miten toteutetaan käytännössä ?. Jotain ymp. korvauksia on saatavissa mm. luonnonlaitumien säilyttämiseen mutta taitaa olla ihan marginaalista toimintaa tarpeeseen nähden, kun eläimiä ei enää juuri laidunneta ja pellotkin on salaojissa elleivät kasva pajukkoa yms.
”Rannat kärsineet eniten monimuotoisuuden vähenemisestä. ” Eläimistä minkit tuhoaa paljon vesilintuja. Piisamit esim. hävinneet kokonaan minkkien yleistyttyä. Rantojen puhdistus ”ryönäkasveista” ja särkikalojen tehokalastus auttavat vesien puhdistumisessa. Mistä varat ja tekijät ? Vedet on toki puhtaampia kuin 70-luvulla, kun metsäteollisuuslaitokset ei enää laske jätevesiä puhdistamattomina . ( Paitsi esim. ex-Talvivaaran ja Isojen kaupunkien jätevedet ; H:gin jäteputki Suomenlahteen ja lumen ajaminen mereen).
Paras hankintasavotta on minullakin ollut 80-luvulla, kun hankintapuukasan puut jäi ostajalta ajamatta ja muutaman vuoden päästä firman mentyä jo konkurssiin, puista sai tehdä klapeja luvan kanssa . Ei enää nykyään ole semmoista puukauppa.
Valmiiksi auratuille teille löytyy tietysti käyttäjiä. Itsekin erehdyin kerran auraamaan tien ja kääntöpaikan etukäteen pystyyn myydyn leimikon korjaajalle. Ei niistä talkootöistä saa korvausta jälkikäteen . Ostaja ei raskinut edes antaa tienvarteen ajamatta jääneitä muutamaa kuutiota koivuja polttopuiksi. Siellä ne lahoaa edelleen. Varastoinnista voisi lähettää tietysti laskun, kun hakkuustakin on jo pari vuotta aikaa.
Samaa hengenvetoon rajataan ojitetut suot ulos luontotyypeistä ja todetaan avohakatut luontotyypit tuhoutuneiksi. Siinä tippui pois melkoinen pinta Suomen monimuotoista luontoa.
Vuosikymmeniä sitten ojitetut turvekankaiksi muuttuneet suot, jotka kasvaa hyvin puuta, on monimuotoisuudenkin kannalta yleensä ihan kelpoja, joskus jopa entistä runsaampia lajistoltaan. Hyvä puun kasvu sitoo lisäksi paljon hiiltä eikä ojia tarvitse perata, kun puiden kasvu estää liiallisen märkyyden. Luontotyyppi on muuttunut erilaiseksi, ei se ole tuhoutunut.
Epäonnistuneet ojikot on asia erikseen. Ne ennallistuu yleensä ihan itsekseen, kun ojat kasvaa pikkuhiljaa umpeen. ”Pakkoennallistaminen” voi lisätä eikä vähentää suon kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomessa käytetään autoilusta perittävistä veroista liikenneväylien menoihin 19 % . Ruotsissa 53 % . Suomessa autoilusta perityt verot on n. 8 mrd/ vuosi. Naapurissa n. 9,5 mrd.
Suomessa asiaan tien-ja junanratojen hoidon kannalta vaikuttaa haitallisesti 4 vuoden välein vaihtuva eduskunta ja siitä johtuva suunnittelemattomuus. Nykyhallituksen aikaan on tienhoito-ohjelma ollut käynnissä. Mutta nyt ollaan kaiketi ottamassa mallia Ruotsista, jossa hallitusten vaihtuminen ei aiheuta niin isoja muutoksia perusinfran rahoituksessa kuin täällä on ollut tapana tehdä. (Kaleva).
Jalostetut alkuperät lisää kasvua jatkuvasti entisiä vähän enemmän ( uudemman sukupolven alkuperät). Kuusella ~ 15-20 % parempi kasvu , kun myös siirtohyöty otetaan huomioon. Ra-koivulla paljon enemmän, missä sitä pystyy kasvattamaan. Männyllä vähän parempi kuin kuusella mutta siirto ongelmallisempaa kuin kuusella pohjoisessa. Myös laatu männyllä parempi kuin jalostamattomilla (= oksien paksuus ja oksakulma) .
Ei joka paikkaan eikä kaikille puulajeille sovi samat ”opit” esim. taimien tavallista pienemmästä määrästä . Tasaikäinen jalostetun siemenalkuperän uudistusketju sovellettuna taimimäärien osalta sopivine maanmuokkauksineen voittaa jk:n metsän kasvatuksen tuloksessa yleensä (ei aina) hyväkasvuisilla metsämailla.