Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jotain voi säästää puulämmityksellä, varsinkin jos on puut omasta takaa. Lisälämpö esim varaavasta takasta säästää sähköä, jonka energian hinta on n. kaksinkertainen/kWh puusta saatavaan nähden, kun puulle on laskettu ostohinta n. 50 € / irtomotilta.
Sitten olisi tämä…
Mitsun Outlander PHEV neliveto töpseli-hybridi. Akuilla ajomatkaa 30km ja 2.4 litran bensakoneella takaisin
…Onko tuossa sitten mitään muuta hyötyä yhdellä polttomoottorilla kulkevaan vastaavaan autoon verrattuna kuin jotain verotuksen osalta ? Päästöt ei käytännössä alene, jos ajomatka on keskimäärin enemmän kuin shellinbaariin/terveyskeskukseen ja takasin alle 30 km /pv. Kertoiko Maastulli mikä on hintaero ja ero ajoneuvoverossa/vuosi tavalliseen ”vanhanaikaiseen Outsideriin” ?
Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen tässäkään tapauksessa. Maanviljelijöitä jotka on siirtyneet sivutoimisiksi metsäkoneurakoitsijoiksi on jo olemassa. Omaa rekkaa ei ehkä ole mutta ei se puun toimitushinta siitä kohoaisi vaikka olisi koko toimitusketju yhdellä koska kaukokuljetus kustannus on melko pieni osa kokonaishinnasta, joka sekään tunnetusti ei ole kovin häävi verrattuna maailmanmarkkinahintoihin ja entisiin hyviin aikoihin.
Voi olla niin, että puolin ja toisin tapahtui sotarikoksia. Ne isäaurinkoisen lupauksetkin osottautui sinne aikoinaan menneille kommunisteille ihan toisenlaisiksi; ei moni selvinnyt sieltä. LapsSuomen on yksi hyvä kirja jos haluaa tutustua NL:n historiaan tarkemmin.
Eikös se ollut sota-aikaa se, kun ratahommissa olivat suomalaiset. Jos ne oli terroristeja, niin mitä oli ne punalakkiset, jotka tappoi parisataa siviiliä Suomussalmen korkeudella ?
Oletko Timppa käynyt karukkokankaalla tai rahkarämeellä, jossa puuston k-kasvu on n. 100 vuoden kiertoaikana 1-2 m³/ha/v ? Siellä ei tarvitse maata muokata eikä siemenpuitakaan tarvitse olla paljon. Kiertoaikana kustannusvaikutus on melko suuri, jos uudistaminen maksaa vaikka 300-400 €/ha . Siemenpuut kuitenkin myydään kun ovat aikansa olleet pystyssä. Eikä ne kaatuneetkaan arvottomia ole. Olen uudistanut useampia kuvioita siemenpuuhakkuilla ( enimm. kuivahkoilla kankailla) , niistä puista on kaatunut ennen aikojaan keskimäärin 1 – 2 kpl /ha .
Jos halutaan yleisesti nopeuttaa hiilen sidontaa , niin siihen pitää osoittaa varoja korvaamaan pitkän kasvatusajan tuomia lisäkustannuksia. Ei luontainen uudistaminen ole ollenkaan huono tapa ; kun esim. hitaasti kasvavat karut mä-kankaat ei muuta tarvitse. Mutta lisäkustannus jalostettujen alkuperien käytöstä kuuluu korvata silloin kun se muuten ei olisi järkevää. Suunnilleen alle 5 m³/ha/v keskikasvun alueilla ei ole enää yleensä kannattavaa käyttää kaikkein kalleinta uudistusketjua. Joskus olosuhteet voi sen kuitenkin vaatia.
Hiilensidontapalkkio kasvua lisääville toimenpiteille voisi olla helpoin toteuttaa verovähennyksenä. Suora vähennys verosta kotitalousvähennyksen tapaan.
Vielä tuosta hakkuiden tekemättä jättämisestä : Hiilinielun lisääminen sillä keinolla ei ole onnistunut ainakaan muualla maailmassa. Mm. Kanadassa tuhot on muuttaneet metsät päästölähteiksi. Hyvin hoidetut , pääasiassa sekametsärakenteiset ja eri kehitysluokkia sisältävät metsät on kestävimpiä muuttuvissa luonnon olosuhteissa.
Korkean inflaation aikaan 70-luvulla saattoi asunnon ostaminen olla vielä parempi sijoitus kuin 80-luvulla . Silloin asunnon arvo saattoi tuplaantua muutamassa vuodessa ja inflaatiosta huolimatta (tai sen vuoksi) olisi ollut kannattavaa ostella niitä velaksikin niin paljon kuin pankista olisi saanut rahaa. Jälkiviisaana vois tehdä vaikka kuinka hyviä sijoituksia ihan jokainen. Asuntorahastot on olleet niitä tuottavimpia viime vuodetkin.
2008 taisi olla viimeksi vähän isompi notkahdus pörssissä; tulevaisuudessa on odotettavissa vähintään samanlainen, tod. näk. suurempi . Siihen kannattaa tietysti koettaa varautua jotenkin. Vaikka niin että ei innostu ylioptimistiseksi .
Niinpä tulee. Ja yhtiöt kerää voittonsa esmes metsäalalla edullisen raaka-aineen ansiosta, jonka myynnistäkin peritään suht. korkea veroa mo:lta.
Pitää varmaan paikkansa tuo, että ensiharvennusikäisessä rästimetsässä ei ala itseharveneminen kovin pian, eli hiili säilyy varastossa.
Hiili säilyy varastossa jonkin aikaa. Jos harvennuksia ei tehdä niin itseharventuminen alkaa männiköissä n. 2000 kpl/ha tiheydessä jo siinä eh-vaiheessa. Kuusikoissa vähän tiheämmässä asennossa. Ensiharvennus on silloin jo myöhässä ja vähentää ppa:n kasvua tulevaisuudessa. latvusten supistuminen ei tee hyvää lisäkasvulle, myös muut luonnontuhot saattaa lisääntyä. Ei mitään järkeä yrittää kerätä hiilivarastoa jättämällä harvennukset tekemättä.