Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
<p>Mitä sillä on väliä vaikka ei olekaan korvamerkitty ? Kaikki verot jotka on maksettu puusta ja niiden jatkotuotteista ym. lisää kokonaisverokertymää. </p>
Luontaisesti syntyneeseen männikköön jossa tiheys th:n jälkeen 4000 kpl/ha tehtiin e-puuharvennus . Poistuma 43 mottia/ha. Jäävä puusto (n. 1300 kpl/ha) säilyi hyvin koska korjuu tehtiin keskikokoisella koneketjulla. Ajo vain ajourilta, hakkuu myös ”haamu-urilta”. Osa puita kokopuuna ja osa karsittuna rankana.
Yksityiset mo:t on pääosin maksaneet veroja puistaan osin 2 kertaan ja siihen perintöverot päälle. Ei niitä kunnostuksia muiden ole tarvinnut rahoittaa veroillaan. Mutta rahastoilla taitaa olla veronmaksu niin ja näin.
Klapit myydään yleensä mottikauppana eikä painon mukaan. Kuorimakoneita on olemassa. Jotkut klapikauppiaat käyttää niitä.
Kuorittu koivu varsinkin on parasta polttopuuta. N. 20 % parempi lämpöarvo/motti kuin muilla puulajeilla. Näkyy se klapien hinnoissakin , että koivu on parasta.
Peltojen ja taimikoiden tekeminen on Suomessa(kin) myös paloturvallisuusasia. Pitkät kuivat kaudet on jo täälläkin nykyään olemassa ja jatkossa ne lisääntynee.
Tukit on kuitenkin n. 2x arvokkaampia kuin kuitu-ja energiapuu. Tyvitukki kannattaa kasvattaa ainakin mahdollisimman monesta puusta.
Paljonko oli oksan paksuus parrailla ?
Kuitupuun pystyhinta nyt kaikkineen n. 32,55 € motilta , jos verrataan vanhoilla mitoilla tapahtuneeseen kauppaan ( 5 %:n lisä puumäärään).
Aukon puiden kasvuvauhti on joskus huima. Esim. v. 1975 tehty aukko on nyt päätehakkuuvaiheessa. Auraus ja jalostetut taimet on nopeuttaneet metsän kasvua. 2 harvennusta tehty ja päätehakkuu 48 v. iässä. Ei mennyt 60 vuotta ensiharvennukseen kuten taannoin eräässä ”tutkimuksessa” korpikuusikossa. Kuitupuun hinnan nousu 55 % 1 vuodessa. Aika hyvää arvokasvua.