Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Päästiinhän sitä autoasiaan taas harhapoluilta. Sumbeam oli joku auto aikoinaan.
Ihan höpö puhetta T:ltä . Suomessa ne alunperin kehitettiin innovaaatiot jotka nosti nokian ennen kuin sitten Apple meni edelle puhelinten osalta loppuvaiheessa .
Johan Rinne kertoi , että se 100 €;n korotus tulee muutamassa vuodessa , jos rahat vain riittää. Kiva luvata sitä ja tätä ennen vaaleja , niinhän se on aina ollut.
Eipä lasketa liikevoittoa joka alalla samalla tavalla. Riippuu siitä onko taseelle ja tuloslaskelmalle olemassa lakisääteisiä muotovaatimuksia ko. toimialalla. Jos Tolloppasen veroilmoituksessa ei jotain tiettyä kohtaa ole, se ei merkitse sitä että sitä ei ole olemassakaan.
Nettovuokratuotto ilmoitetaan verojen jälkeen, siksi se onkin niin iso Kojamolla, kun eivät juurikaan veroja maksa.
(S:n linkki kertoo sen oikean laskentatavan ja niiden uusinvestointienkin vaikutuksesta tuloksen laskentaan.)
Tuo prosentti kertoo pelkän vuokrausliiketoiminnan voiton. Karkeasti ottaen jos vuokraat 1000€/kk ja itse maksat yhtiövastikkeen 400€/ kk (johon ei kuulu rahoitusvastiketta), on liikevoitto 60%.
Jos ostat asunnon lainarahalla ja maksat korkoa tai otat lainaa ja teet putkiremontin, se ei vaikuta vuokrausliiketoiminnan voittoon, silloin pitää tarkatella muita tunnuslukuja.
Liikevoittoprosentti kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia yrityksen liikevaihdosta jää voitoksi, kun siitä on vähennetty toiminnan operatiiviset kulut, mutta ei korkoja, veroja eikä satunnaisia eriä.
Vertailun vuoksi metsätalouden liikevoittoprosentti lienee 90% luokkaa. Tosin jatkuvalla kasvatuksella, voi olla tilanne, että menoja ei ole yhtään, mutta joku risu saadaan myytyä ja silloin liikevoittoprosentti alkaakin olla äääretön.
Liiketuloksesta on vähennetty paljon muutakin kuin esim. yhtiövastike. Metsätaloudessakin tuloslaskelmaan kuuluu kaikkien myyntituottojen jälkeen vähennettävinä erinä mm. korjuukulut, myyntikulut, metsänuudistamiskulut, poistot ym arvon alenemiset. Sen jälkeen saadaan liiketulos. Kun siitä vähennetään vielä verot , metsänhoitomaksu ja vieraanpääoman kulut ja lisätään esim korkotuotot yms. , niin saadaan nettotulos.
Asumisen keskittyminen kasvukeskuksiin, varsinkin pääkaupunkiseudulle, lisää mm. asumistukien tarvetta. Siellä on kalleimmat asunnot ja vuokrat sen mukaisia. Asumistuetkin asuntoja kohti korkeimpia . Pohjoisemmassa on vuokra-asunnoissa pienemmät vuokrat ja tuetkin matalammalla tasolla.
Kojamo ei varmaan mene konkurssiin, kuten KK kertoikin. Kun tulot on suurimmaksi osaksi verottomia ja verovaroista kustannetaan pääosa vuokristakin, niin ei mene. Viime vuonna liikevoitto oli yli 60 % . Kyllä passaa elvistellä.
Aloituksen aiheesta :
Metsänkasvasvatuksella ja puun käytöllä on korvausvaikutuskin olemassa vaikka sitä ei taideta noteerata ainakaan kunnolla yleisesti . Jo 12 vuotta sitten on julkaistu (yliopistotason) tutkimus substituutiosta, joka saadaan korvaamalla fosiilisia tuotteita puupohjaisilla. Siinä oli saatu mm. Suomen ja Ruotsin puurakentamiselle CO2-päästöjen korvauskertoimia , jotka oli Suomessa n. -1,3 ja Ruotsissa yli -2 suhteessa betonirakentamiseen puun eduksi. Silloin Suomessa ei vielä saanut rakentaa korkeita kerrostaloja puusta. Sellun kertoimet oli positiivisia n. 0,3 – 0,45 eli lisäsivät päästöjä mutta tilanne oli silloin vähän erilainen niidenkin kohdalla ; ei ollut olemassa uusimpia tuotteita joita nyt jo voidaan valmistaa sellun jakeista.
Oli tutkittu myös hiilen sitoutumista mm. eri pituisilla jatketuilla kiertoajoilla ja – kasvatustiheyksillä , ja niiden aiheuttamia kustannuksia mahdollisia korvauksia varten.
Yara oli ostajana eikä myyjänä. Vai meinaatko että Yara pelastui konkurssilta juuri ostamalla suomalaisen lannotevalmistuksen Norjaan? Voihan se olla niinkin. Väliaikaista oli se kotimaisen lannoitekaupan huono kannattavuus, koska hinnat suunnilleen tuplaantuivat seuraavina vuosina heti yrityskaupan jälkeen. Caruna kierrättää voittonsa (eikä maksa tänne veroja juuri nimeksikään) ulkomaille tytäryhtiöltä ottamansa korkeakorkoisen lainan maksulla.
Totta, ettei hiiltä paljoakaan sitoudu ensimmäisen 20 vuoden aikana. Jos sitä ennen toimii päästönä, niin onhan se parempi muuttaa hiiltä sitovaksi, kuin jatkaa 20 vuoden jälkeenkin hiilipäästönä.
Se 20 vuoden ”noin raja” koskee joitakin avohakattuja metsämaita. Peltoheitot ja entiset turpeen nostosuot ,joille istutetaan nopeakasvuisia puita, ei ole päästölähteitä enää sen jälkeen suhteessa siihen tilaan missä ne on ennen metsitystä olleet.
Niin, on ajattelua ja toiveajattelua.
Kerrohan a:npoika mikä oli ed. kommentissani toiveajattelua ? Minä olen selvittänyt näitä hiilensidonta-asioita itse, jotta ei tarvitse arvailla mitään. Sinä kerrot näemmä ihan mututietoja jotka on sitä toiveajattelua .