Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kunnollisen päätehakkuumetsän runkopuusta menee yleensä sahatavaraksi n. 35-45 %. Loput sellun keittoon, polttoaineeksi ja sahanpuru parhaassa tapauksessa biopolttoaineen raaka-aineeksi , kuten esim. Kajaanissa St1:n tehtaalla. Puupohjainen polttoaine korvaa fossiilista alkuperää olevia. Win-win-tilanne siis.
Myös kartongilla korvataan enemmän saaastuttavia öljypohjaisia tuotteita pakkauksissa. Mihin se hiili samantien lähtee niistä ? Mm. ennen muovia sisältäviä kertakäyttökuppeja korvataan nykyisin kokonaan kartongista tehdyillä täysin kierrätettävillä kupeilla . Keinokuituja ja puuvillaa voidaaan myös korvata sellupohjaisella kuidulla tekstiiliteollisuudessa. Säästää luonnonvaroja sekin.
Laikku-ja kääntömätästys on yleisimmät maankäsittelymenetelmät istutusalueilla. Niissä ei maata paljastu kuin murto-osa verrattuna entisaikojen valtamenetelmään auraukseen verrattuna. Kuten edellä kerroin esimerkin nopeakasvuisen puun kasvatuksesta, niin sillä tavalla CO2:n sitoutuminen alkaa heti istutuksen jälkeen. Ja muukin kasvillisuus istutuspuiden lisäksi, sitoo hiiltä kasvaessaan jo ennen kuin taimet pääsee kunnon kasvuun. Se yleensä unohdetaan kokonaan.
Raporttien mukaan juuri lähivuosikymmenten hiilen poistolla olisi ratkaiseva merkitys.
Sehän onnistuu hyvin nopeakin hiilen keräminen metsänkasvuun, kun metsitetään joutoalueet (ex-turvesuot, muut peltoheitot ja metsäaukeat) sopivilla puulajeilla .
Esim. ra-koivu kasvaa myös turvemaalla sopivan lannoituksen avulla. Rehevillä ohutturpeisilla muutenkin. Mänty sopii toisille maille paremmin. Hiilensidontakorvaus tietysti kuuluu asiaan ; sen avulla suojataan taimien kasvatus alkuvaiheessa tuholaisilta ja kustannetaan muut ylimääräiset menot mm. istutuksessa ja miksei koivun havupuita heikompi kantohintakin.
Mulla on esim. istutettuja ra- koivuja entisellä pellolla. 14 vuodessa puut on kasvaneet n. 35-40 k-m³ /ha vaikka ne ei E-Suomen kasvupaikoilla olekaan . CO2:a puut on sitoneet jo tähän mennessä n. 50 t. Ei tarvi odotella sitä 70-80 vuotta hiilinielun syntymistä, mistä joskus kerrotaan somessa ja lehdissä, kun on puhe hiilen vähenemästä avonaisilla aloilla.
Jalostetut männyt kasvaa myös nopeasti jo taimivaiheessa.
Joopajoo. Happihan häviää saman tien tuuliin kun sitä alkaa kertyä metsän kasvaessa. Siellähän on hyvä tuuletus käytössä.
2/3 -osaa hiilestä onkin metissä maaperässä ja 1/3 -osa puustossa ym. kasvillisuudessa.
Välttämättä ei kelpaa kaikille osapuolille Suomen metsien laskettu hiilensidontapotentiaali. Erimielisyyttä on monella taholla miten metsän kokonaishiilitase lasketaan ja siitä miten se pitäisi ottaa huomioon.
Co2:n määrän kerroin suhteessa puun kasvun sitomaan hiileen on n. 3,7 . Eli runkopuun kuution kasvu kyllä sitoo n. 1,4 t hiiltä, kun karikkeestakin osa jää maaperään pysyvästi ainakin turvemailla. Turvemaiden osalta on kait vielä tutkimista kuinka paljon kasvihuonekaasuja ne päästää ja sitoo. Korvausvaikutusta ei kokonaan huomioida, vaikka myös korjattu puu vähentää esim. sementin käyttöä rakentamisessa ja muovin käyttöä pakkausmateriaaleissa.
Anneli J. on ihan oikeassa ed. kommentissaan. Metsityshankkeessa Saharassa selvitetään myös kuinka kosteus saadaan paremmin pysymään maaperässä. Turpeen lisäys maahan auttaa siinä. Ei ne yritäkään niitä hiekkadyynejä metsittää vaan niitä alueita, joissa se on mahdollista.
” Venäjä alistetaan kaikenlaisilla uhkailuilla (myös sodan) ”saman” läntisen kapitalismin alle, jolloin siltä voidaan kiristää myymään vielä jäljellä olevia Aasian metsiä läntisille keinottelijoille pilkkahintaan. Se alistetaan metsän tuottamisen orjavaltioksi ”
Tuo jo vaatiikin paljon sitä mainitsemaasi mielikuvituksellista kuvittelua. Että Venäjä olisi nykyään jotenkin demokratian suuntaan oleva valtio ! Sehän on äärikapitalistinen ; omistajat on pieni joukko oligarkkeja ja Putiini pomona.
Tietysti kannattaa, kun rahasto tuottaa yleensä aina olipa ylä-tai alamäki taloudessa menossa.
Ilman riskiä , joka on ulkoistettu ostajille.
Ostopalstojen verokohtelu on ollut hyvin edullista v:n 93 jälkeen ostetuille metsille. Jos on ostanut vaikka 6 samanlaista palstaa ~ pystypuuston hinnalla, niin sen 6:nen on saanut jo ilmaiseksi säästyneillä veroilla ( 30 %:n myyntivero) ja rahaa on jäänyt vähän tähteellekin. (Noin siis yksinkertaistettuna esimerkkinä.) Ja ihan hyvä niin koska puun kantohintoja on pidetty alhaalla tavalla jos toisellakin.
Aikoinaan on tehty ostokielto metsätoimihenkilöille, jotta ei tapahtuisi enää vedätyksiä. Yhtiöt haali yksityisten maita puoli-ilmaiseksi siihen aikaan kun metsän arvon noususta ei ollut kaikilla vielä tietoa.
Pinta-alaverotuksen aikaan vero% saattoi olla paljonkin yli 50 , jos harjoitti metsätaloutta sivutoimisesti. Siirtymäaikana laski myös puun kantohinnat, kun puuta tuli paljon myyntiin. Joten ei ihan suoraan voi verrata myyntiverollisen ja/tai pinta-alaverotetun puun myyntiä siihen aikaan ja sen jälkeen.
Nurmen sijaan kasvatetaan yleensä viljaa, jos ei ole lehmiä ruokittavaksi. Viljan kasvatus ei sido pelloilla yhtä paljon co2:a kuin monivuotisen nurmen kasvatus. Ja onhan sillä nurmen kasvatuksella muitakin etuja verrattuna viljan viljelyyn ravinteiden huuhtoitumisen ehkäisyn kannalta.
Ja se metaanin talteenottaminen on jäänyt myös pois laskelmasta.
No laskepa Tolopainen malliksi vaikka 1 lehmän ilmastokaasupäästöt, kun se niin helppoa on. Nurmi jota kasvatetaan lehmän ruoaksi sitoo myös co2:a, ota se laskuissasi huomioon. Ja senkin voi laskea miten muuttuu tilanne jos metaani otetaan talteen lannasta.
Monessa köyhässä maassa maataloutta hoitaa ulkomaiset yritykset ja ruokapuoli on sen takia huonossa jamassa. Niinhän se menisi Suomessakin, että ruoan hinta nousisi, jos näiden eräiden”viisaiden” oppeja noudatettaisiin ja lopetettaisiin kotimainen maatalous, jotta saataisiin sitten ostaa niitä ”halpoja” elintarvikkeita ulkomailta yhä enemmän.
En tiedä tarkemmin kuinka paljon on tuonnin osuus maatalouden tuotantopanoksesta mutta suurempi se kotimainen osuus kuitenkin on, kun lasketaan kaikki liitännäisvaikutukset mukaan.
Jossain oli livekartta maapallon CO2-päästöistä. Punaisella näkyi päästöt . Keväällä ja kesällä täälläkin kaikki näytti tumman vihreältä , kun puut ja muu kasvillisuus sitoi kasvaessaan co2:a niin paljon.