Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kissa on hyvä pyydystäjä pihasta. Ei ole omaa mutta naapurin kissa syksyisin kiertää nurkkajuuret ja pyytää myyrät & hiiret . Metsäkissat, jos niitä on, tosin syö sieltä linnunpoikasetkin keväällä. Vähentää myyrän syöntejä , kun taimikoissa poleksii taimien ympärykset aina lumisateiden jälkeen – Ei tule olemaan ainakaan työn puutetta jos sillä tyylillä hoitaa suojauksen.
Kaikki kulut peritään kantohinnasta . Kun korjuukulut on nousseet kuten esim. tällä vuosikymmenellä, niin kantohinnat(reaalihinnat) on laskeneet(trendi). Aiemmin oli tapana hinnoitella työläämmät ja paremmat eh:t suunnilleen samalla tavalla . Nykyisin korjuukulut peritään useimmiten tilanteen mukaan alentamalla kantohintaa, jos on huono leimikko. Ei tarvitse olla sen kummempaa tutkimustietoa kun tiedän asian.
Kannattaa verrata saman ikäluokan ja saman tason autoja keskenään. Olen koeajanut Volvon XC60:n ja BMW:n X1 ja X5 :n kyydissä ollu aika paljonkin. Hondan CRV ;n, Toyotan , Huyndain ja WV:n koeajoin myös silloin kun olin ostamassa viimeksi autoa. Heikohko teho (Honda, Toyota, Hyundai ja WV) +neliveto ja heikommat ajo-ominaisuudet mutta parempi eteneminen esim. lumessa. Siinä ne huonot ja hyvät puolet pääpiirteissään. BMW X5 on aivan erilainen mutta hintakin on yli 2 x taviscitymaasturin.
Se rahaa vievää touhua tuo GP:n toiminta . Luulisi että edes johtoporukka olisi mukana pelkästä kutsumuksesta ja panisi suuremmat rahat itse toimintaan.
Huonommat ajo-ominaisuudet niillä citymaastureilla on kuin vastaavalla matalammalla autolla. Autoon ahtautuminen ja pois tuleminen saattaa olla helpompaa varsinkin jos vatsa ottaa rattiin kiinni.
Hoitamattomien metsien korjuukulujen nousu laskee usein hoidettujenkin kantoraha tuloa.
Se asia on muuttumassa mutta jotain vaikutusta (yhtiöstä riippuen) sillä on vieläkin.
Se on melkein hankittava oma moto, jotta saa aina apteerattua tukkimetsät mieleiseensä lopputulokseen. Silloin voi katsoa vain peiliin, jos menee harakoille homma.
Monelle ostajalle toimittava korjuuyrittäjä, joka tekee hakkuun puuston mukaan eikä yhden ostajan tarpeen mukaan on yksi vaihtoehto. Mittalistat motomitasta ja myös tehdasmitasta itselle, jos sitä on käytetty. Etukäteen leimikon arviointi on hyvä tehdä myös. Sitä voi harjoitella ; ei onnistu pelkästään metsäsuunnitelmasta tai metsään.fi:stä katsomalla.
Suomalaisille nauretaan kuulemma EU: ssa, koska ”ne tekevät vaikka mitä , kun vähän kehutaan”. Ilmastonsuojelun päätösten noudattaminen kuuluu varmasti samaan ”astiaan” muiden pykälien intohimoisen noudattamishalun kanssa. Jos yhteiseksi tavoitteeksi on asetettu vaikkapa 25 % :n co2 päästövähennykset , meillä ei riitä sitten edes 30 %:a , pitää saada aikaan 40%:n vähennykset .
Metsien parturointeihin on helppo mennä myös tekemällä jk:n hakkuu ja jättämällä metsä itsestään taimettumaan. Ei se niin mene, että kun esim. kuusikon vetää harveikoksi, niin sitten joskus sinne tulee taimet itsekseen ja halvalla. Näkyy noissa mainoksissakin kuvia, joissa kehutaan , että kantohinta oli sama kuin avohakkuussa. Kuvasta näkyy heti, että ei tule onnistumaan, kun kuuset etsii kaveriaan tiheydessä, joka sopisi männyn siemenpuuhakkuualalle.
Tulleneeko lisää kilpailua puun hinnoista, kun UPM:kin palaa alueelle, josta myi omistamansa metsät tai ainakin suuren osan niistä. Firma käyttää 7%:n laskentakorkoa metsiensä arvottamisessa eikä tuotto ollut tarpeeksi hyvä pohjoisempana. Mutta kun puun kantohinta on kuitenkin alempi kuin etelämpänä, reservin (hakkuusäästön) ollessa suuri, niin tulivat takaisin apajille. Vaikuttaisikohan asiaan myös uusien suunnittelussa olevien tehtaiden ”uhka” .
Osakekaupasta voisin laittaa yhden esimerkin , joka on varmasti muillekin tuttua kauraa . Eli sijoitusneuvojiin luottamisen pöljyydestä ; ostin joskus alkuvuonna erään lehden sijoitusneuvojien mukaan yhtä osaketta, joka oli useamman eri neuvojan mielestä sillä hetkellä paras mahdollinen monestakin eri näkövinkkelistä katsottuna. No sehän olikin osake, joka laski eniten koko pörssissä seuraavien kuukausien aikana. (Äijillä oli niitä varmaan itsellään myynnissä eikä ostossa) . Onneksi ei lappuja ollut paljon, joten melko pienillä oppirahoilla selvisin. Hyvin hajautettu salkku on oltava , jos aikoo pärjätä edes jotenkin isojen sijoittajien seassa roposillaan. Eikä kannata sijoittaa alaan jota ei tunne tai ei seuraa itse . Robotit pärjää parhaiten kun ne vetää kauppojen välistä sekunnin murto-osissa tyhjät pois.