Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa olisi iso potentiaali energialähteeksi ( puun ohella) turpeella mutta nykytilanteessa sen hyödyntäminen lienee mahdotonta. No ainakin kasvuturpeeksi sitä voidaan nostaa ; ei tarvitse edes ojituksia tehdä, kun kehitys on kehittynyt siinäkin hommassa. Ongelmaksi voi tulla se, jos turve on määritelty/määritellään uusiutumattomaksi vaikka se ei sitä oikeasti olekaan. Hanhikivi oli kyllä virhetikki moneltakin kannalta. Samoin on ollut ranskalaisten kanssa tehty ”iisakinkirkon” rakennusprojekti.
Maksimaalinen hinta ei ole ihan noin vain otettavissa tilanteessa kuin tilanteessa. Tai onhan se, jos maksimaaliseksi lukee sen hinnan minkä ostajat on kulloinkin valmiita enimmillään maksamaan. Hintojen vaihteluväli tuppaa vaan olemaan alkutuotannossa melko rajoitettu nykyaikana. Mielelläänhän sitä myisi esim. hyviä tyvitukkeja niiden käyttöarvon mukaisilla hinnoilla mutta ei ole kukaan valmis maksamaan sitä hintaa lähialueella. Ulkomaillekaan niitä ei voi markkinoida pienerissä. Mutta pystyy niihin hintoihin toki jotain vaikuttamaan, kun ei myy liian halvalla ollenkaan, jos ei ole pakottavaa tarvetta. Ja mm. tekemällä kaupat kullekin leimikolle sopivilla mitoilla. Nythän oli jonkinlainen piikki tukkien hinnoissa ; nimellinen hinta ainakin käväisi 80-luvun lopun hintojen tasoilla :).
Maatiloillakin taitaa tuotteiden myyntihinnat määräytyä jotenkin muuten kuin tuottajien omilla päätöksillä.
23 % on ihan tavallinen kasvu% eh-kokoiselle metsälle . Eihän se pelkkä % kerro vielä yhtään mitään jos ei ilmoiteta mistä %:t on otettu ( eli mihin verrataan ja mitä). Arvokasvu% on se tärkein %-luku mo:n kannalta.
Kallis ja muutenkin haitallinen mm. yksityisyyden suojan kannalta olisi satelliittivalvonta. Iso rahastusmahdollisuus joillekin, siksi kai sitä on yritetty markkinoidakin.
Pelkästään polttoaineeseen, kuten ennenkin, liitetty lisävero olisi tasapuolinen mutta ainakin tämän pv:n radiohaastateltu joku as.tuntija selosti, että ei voi pelkästään siihen mennä raskaan liikenteen takia. Mutta voishan ne hyvin saada päästöveron palautuksena liiat perityt. Se olisi helppo keino. Joten ajoneuvovero säilynee ja maksut kohoaa – etuna kehui sitä kuinka voi välillä laittaa auton seisontaan, kun ei ajotarvetta ole. Niin voi mutta kannattaako, jos on esim. aina välillä 2-3 päivän ajan auto tallissa ?
Metsälintukatoon on vaikuttanut eniten supikoirien ja haukkojen ilmaantuminen metsiin.
Metsien käsittelyn muutokset vaikuttaa vasta toissijaisesti mutta on silläkin oma merkityksensä.
Henkilöautoilusta tehdään ilmastomuutoksen syntipukkia , jotta mm. lentoliikenteen päästöt ei saisi liiaksi huomiota. TM:ssa oli juttu lennosta H:ki – NewYork ja sen mukaan polttoaineen kulutus edestakaisella matkalla oli n. 108 000 l polttoainetta. Jos esim. 4 -henkinen perhe tekee ko. matkan , niin samalla laskennallisella CO2-päästömäärällä ajelisi polttomoottorisella henkilöautolla n. 20000 km. Omalla autolla , joka kuluttaa vähän keskimääräistä enemmän polttoainetta, voisi ajaa n. 16500 km samaan päästömäärään.
Ruotsissa on jo päästöperusteisia veroja nostettu ennemmän päästöjä aiheuttavilta autoilta n. 4 kertaisiksi. Esim. n. 280 g /km päästöillä kulkeva Ford Mustang ”heikentää ilmastoa” 1800 €;n edestä vuodessa. Ajoneuvovero ei ota huomioon ajettuja kilometrejä, se on melkoinen puute. Kilometrimäärien kontrollointi pitäisi tehdä esim. katsastuksen yhteydessä. Satelliittivalvontasysteemi, joka oli aiemmin jo (Bernerillä) esillä on liian kallis tapa kontrolloida ajamisen määrää.
Hiilensidontamaksun tulisi olla korvaus piden…netyn kasvatusajan kuluista. Siitähän on kysymys, että kasvatusaikoja pitää pidentää, jotta hiiltä kertyy entistä enemmän tukin kokoisiin pitkän ajan varastoihin eikä lahoa ennen aikojaan risukoihin tai lahoa ylenmäärin yli-ikäisiin metsiinkään. (Suojelualueet on erikseen) .
Metsien kokonaan luonnontilaan jättäminen ei ainakaan ole se paras ratkaisu monimuotoisuuden lisäämiseen ja lintujenkaan elinolojen parantamiseen. Ylispuustoisen koivikon kasvattaminen olisi tosiaan usein hyvä vaihtoehto, kun juurikääpä on yleistynyt kuusikoissa. Kaistalehakkuu on toinen luontaisen uudistamisen menetelmä vanhoissa kuusikoissa. Uudistuskulut puolittuu ja koivikosta saa melko nopeasti suojuspuut alikasvoskuusikolle. Yksinkertaisempi ja helpompi onnistua kuin suojuspuuhakkuussa, joka ei sovi puhtaaseen kuusikkoon.
Kasvu% on paras pienikokoisessa metsässä. Taimikossa se saattaa olla kymmeniä %:ja.
Onhan siihen lintukantojen muutokseen muitakin syitä kuin metsäluonnon muutoksista johtuvat. Peltolinnuista ainakin leivoset ja peltopyyt on hävinneet, samoin pihalinnuista kottaraiset, ja varpusetkin on vähissä. Viljelmillä salaojitukset ja kemikaalien käyttö varsinkin Suomea etelämpänä. Haara-ja räystäspääskys kannat on myös romahtaneet . Melko suuri syy on pikkulintujen pyydystäminen verkoilla gourmet-ruoaksi muualla Euroopassa.
Kuukkelit on hävinneet täältäkin ; joskus 80-luvun lopulla viimeksi näin . Ne karttaa aukeita paikkoja heikohkon lentokykynsä vuoksi.
Linkolan Penttikin juo punaista maitoa paljon ja kannattaa lehmänlihan syöntiä (muista vihreistä poiketen), pikkulintukantojen vuoksi. Lehmien laiduntamisen väheneminen köyhdyttää lajistoa. Sitä on tehnyt varmaan myös metsälaiduntamisen loppuminen.