Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tekniikka & talous lehdessä viimeksi oli tuo uutinen. Kun laivojen polttoaine voi sisältää rikkiä jopa 3500 kertaa enemmän kuin autojen dieselöljy , niin olisko tuo ihan mahdoton uskoa todeksi. Rikki ilmassa ei ole harmiton päästönä sekään. Typpioksidiakin saattaa pöllähdellä aika paljon laivojen savupiipuista.
Ei se pinomittakaan turha tarkistusmittana ole, jos erot on (jonkun omasta mielestä )30 -50 %:n luokkaa. Pitää tietysti osata tehdä sekin kunnolla ja riittävän hyvin.
Metsän puuston etukäteen mittauskin onnistuu vaikka kuinka tarkkaan , jos maksaja ko. hommalle vain löytyy.
Kauppasoppariin merkintä puiden omistusoikeuden siirtymisestä maksettaessa. Tarvittaessa kaupan jälkeen tarkistusmittaus pinoissa, jos korjattavien puiden määristä on epäselvyyttä . Sitten jos ei vieläkään helpota epäilyahdistusta, niin sitten on vain opeteltava tai palkattava joku mittaamaan leimikon puut etukäteen vaikka linjoittaisella koealamittauksella. Sillä päästään jo sen verran lähelle oikeaa tulosta, että isommat epäilyt kuprujen teosta voi unohtaa.
Jaa. Se on kuitenkin niin, että kaikki silakkapuntarin nimellä kulkevat traktorin perässä vedettävät metsäperäkärryt ei ole samanlaisia. Eikä traktoritkaan ole samanlaisia. Öljyn tuottokin vaihtelee ja kuormainten vaatimukset kunnolliseen toimintaan. Ei ne pienemmät tr:en metsäperäkärrykuormain yhdistelmät tietenkään vedä vertoja isommille oikeille metsäkoneille mutta jos palikat on kohdillaan, niin harjoittelemalla oppii yleensä käyttämään kuormainta siten, että nykimisistä ja nyökkäilyistä (jota tuolla videollakin näkyi) ei tarvi kärsiä. Mulla on melko vanha (-95) Evin kärry ja siinä vähän tavallista isompi ( nelisylinterinen ) kuormain, joka kyllä toimii jouhevasti, jos käyttäjä vain osaa homman. Valtran vähän yli 100 hv moottorin hydrauliöljyn tuotto riittää siihen ihan hyvin.
Puunn..ja
”Vesistöjen suojavyöhykkeet
Vesistöjen ja pienvesien rannoille jätettävä vähintään noin 30 metriä leveä puustoinen, mieluiten kokonaan käsittelemätön suojavyöhyke, on ekologisesti hyvin perusteltu ratkaisu. Eroja leveyden tarpeessa aiheuttavat paikalliset luontoarvot ja olosuhteet, eivät niinkään erilaiset vesistötyypit. Rajauksissa tulee huomioida sekä metsän suojavaikutukset vesistöön että rantametsän luontoarvot. Myös suojeltavien korpien ympärillä noin 30 metrin suojavyöhykkeet ovat ekologisesti hyvin perusteltuja ”. (WWF -raportti , tiivistelmästä)”Silakkapuntareitakin” on erilaisia olemassa. Jätkä ei tunne asiaa tai toinen vaihtoehto on , että ei osaa käyttää.
Kun ”silakkapuntarissa” käytetään kahta toimintaa yhtä aikaa, öljy menee aina etupäässä sinne, mihin se pääsee helpommin. Siitä johtuu tuollaisten nosturien nyökkiminen.
Niinhän se nyökkii, jos ei osaa säätää öljyn virtauksen muutumista säätövivuilla tasaiseksi.
Siihen oppii (jos oppii) kun käyttää ”puntaria” tarpeeksi paljon. Muuta ei tarvita.
Nosturin liikkeet voi olla ”kulmikkaita” myös esim. siitä syystä, että ohjastaja puikoissa ei ole tehnyt hommaa tarpeeksi paljon tai ei muuten ole tottunut kuormaimen käyttöön. Jos pannaan ensikertalainen kuormaamaan , niin varmasti nyökkii ja kovasti vaikka h-öljyä virtaisi kuinka hyvin.
Teli on liian edessä. Tai sitten halutaan , että kärry seuraa traktorin jälkiä tavallista paremmin.
Mittaustapa pitää sopia kauppasopimuksessa samoin kuin muut ehdotkin. Sen puumäärän voi sopia vaikka silmämääräisesti arvioitavaksi, jos se käy molemmille osapuolille (Luovutusmitaksi, ei korjuun tekijöille) . Jos myyjä ei luota ostajan motomittaan tms. niin voi kysyä mahdollisuutta tehdasmittaan ja mittausasiakirjat nähtäväksi itselle. Virallinen mittaus tehdään samalla mittausmenetelmällä kuin alkuperäisen luovutusmittauskin on tehty. Miksi ei myyjä ole vaatinut virallista mittausta, jos erot on olleet 50% :n luokkaa etukäteen mitatussa leimikossa ? Jos vm:kaan ei sovi jommalle kummalle osapuolelle, mittauslautakunta (vai mikä sen nimi nykyään lieneekään) mittaa sen erän uudestaan . Siitä päätöksestä ei voi valittaa.
Ja voi se motomittakin joskus näyttää vähän vähemmän kuin vaikka tehdasmitta . Mutta yleensä ei.
Soininvaaran mukaan siis Viron palavan kiven päästöt on suuremmat kuin Suomessa tuotetun CHP-voimalaitosten tuotannosta tulevat päästöt . Samalla logiikalla meidän ”metsäläisten ” mielipiteet ja kommentit Suomen kotimaisen puu kasvatuksen ja käytön lisäämisen edullisuudesta päästötaseen kannalta(kin) on ekoteko parhaasta päästä . Ja niinhän se onkin . Miksiköhän vihreät sitä kuitenkin vastustaa ?