Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tukkipuuleimikoiden myynti runkohinnalla lisäisi (kuten on ollut juttua jo monta kertaa aiemminkin) puukaupan läpinäkyvyyttä. Ostaja voisi katkoa tukit tarpeen mukaan millä mitoilla tahansa ja myyjä saisi tukkipuusta tukkipuun hinnan. Lahovähennykset voisi olla erikseen hinnoiteltuna. Epäilystä motomitassa fuskaamisesta se ei tietenkään kokonaan poistaisi , jos se moodi on jäänyt jostain syystä myyjällä päälle. Silloin ei auta muuta kuin tarkistuttaa mittaus kolmannella osapuolella tai ajattaa kaikki puut uppomittaukseen .
Johtuisko tuo ihan vain siitä, että v.-16 lumi tuli maahan n. kuukautta myöhemmin ja jäljet näkyy paremmin lumessa kuin lumettomassa maassa .
Onko ”työmiehen viivan” näkyminen tae ammattitaidosta ? Voi siinä olla perääkin, kun keskittyy oikein hyvin asiaan , niin ei ole tietystikään ensimmäisenä mielessä ulkonäkökysymykset.
” Kertymisen ikäraja on laski jo 14 vuotta sitten vuoden 2005 alusta alkaen ikävuodesta 23->18 ja edelleen 2017 alusta alkaen 18->17. ”
Juu, sitähän saisi sitten jonkun satkun enemmän eläkettä / kk, jos nuo ennen muutosta maksetut eläkkeet saisi joskus itselleen. Korko vaikutus on melkoinen , kun e-rahastojen korko on ollut aiemmin suht. korkea.
Mutta eihän se niin mene.
Ennen ei laskettu eläkekertymään alle 23 vuotiaana tehtyjä töitä. Sitä en muista varmaksi menikö palkasta silti jotain eläkemaksua, saattoi mennäkin. Opiskelurahoja piti silloin kasailla käymällä töissä. Nuorena sitä jaksoi sitäkin kouhotusta – Viikonloput töissä ja sitten autolla pitkä matka opiskelupaikkakunnalle. ” Jäläkiviisaana” olisin jättänyt työt ja varsinkin sen kulkemisen vähän vähemmälle.
Ennen -90-luvun alkua ei ollut voimassa 60 %:n verottomuutta puunmyynneistä sijoitusmetsän ostajille.
Säännöt ja lait muuttuu, kun maailma muuttuu… Se n. 13 %:n vakuutusmaksu kuulostaa kyllä melko pieneltä, jos vertaa esim. yrittäjien maksuihin.
Jos epäilee mittaustulosta , niin voihan sen tarkistuttaa virallisella mittauksella.
Yhden kerran on ostaja-osapuoli tässä vuosikymmenten aikana selkeästi viilannut puita myydessä linssiin . (Jos ei mukaan lasketa näitä kartellihässäköitä, mutta antaa niiden olla) .
2. tapaus oli vahva epäily, kun järeäpuustoisessa päätehakkuuleimikossa puiden keskikoko oli kutistunut omasta mielestä ihan liian pieneksi ja korjuukulut sitä mukaa nousi. Mutta jälkeenpäin kantojen laskeminen ei oikein kiinnostanut, koska se on melko epävarmaa ja kallista hommaa sekin .
Jonkinlainen virhemarginaali on pakko mittauksessa olla, koska ei ole absoluuttisen oikeaa mittaustulosta saatavissa muuten kuin upotusmittauksella, joka ei ole yleensä mahdollista eikä mittauskustannusten takia järkevääkään. Motomitassa se on 4 % , samoin tarkistusmitassa.
Vero-ja eläkemaksulait (tai säännöt) saattaa muuttua epäsäännöllisesti joskus jopa muutaman vuoden välein.
Kun sijoituseläkevakuutuksia markkinoitiin aiemmin , niiden porkkana oli sijoitusosuuden verottomuus tiettyyn rajaan asti. Viime vuonna tilanne muuttui, ja nyt verot pitää maksaa myös alkupääomasta eikä pelkästään mahdollisesta tuotosta. Se ei tietysti ole mitään uutta , kun valtio on rahapulassa. Onhan ne olleet sotavuosien jälkeenkin mm. puun pakko-otot, joissa mo:en piti luovuttaa puuta tietty määrä ennalta määrättyyn hintaan. Silloin oli poikeusolot ja niin taitaa olla nytkin. Työttömiä on paljon enemmän kuin oli Kekkosen aikaan, kun Urkki julisti 70-luvulla hätätilan työttömyyden takia. Muistaakseni silloin työttömiä oli 70 000 .
Myel taitaa tosiaan koskea työtuloa eikä siis mitään sijoitustuloa; onhan niillä selvä ero.
Eläkkeet saattaa kutistua tulevaisuudessa, jos rahaa ei kerry tarpeeksi rahastosijoituksista (joita on eläkevak.yhtiöillä n. 200 mrd € :a ) ja työtuloista perityistä maksuista. Monissa maissa on eläkekatto , joka voisi olla Suomessakin aiheellista laittaa voimaan. Sillä olisi ainakin hyvän esimerkin vaikutus vaikka ne säästöt ei niin kovin suuria olisikaan kokonaisuudessa. Onhan sitä jossain tutkittukin, että tietyn summan yli menevä tulo ei enää lisää hyvinvointia saajalleen. (Olikohan se summa n. 65 k€/v.) Voi aiheuttaa jopa lisäongelmia, kun liikarahan sijoittaminen tulee ongelmaksi, kuten se helposti tulee.
” Jatkosota on hyökkäyssota, jonka Suomi aloitti hyökkäämällä Neuvostoliittoa vastaan Saksan liittolaisena. ”
Olen lukenut vähän erilaista näkemystä edustavien historioitsien kirjoituksia. NL:han provosoi välirauhan aikana jatkuvasti suomalaisia. Mm. matkustajakoneen alasampumisella Suomenlahdella ja muilla rajaloukkauksilla. Molotov kävi Hitleriltä pari kertaa vaatimassa Suomea NL:n etupiiriin mutta Hitler ei siihen enää suostunut. Molotov-Ribbentrop-sopimus ei enää ollut voimassa.
Kauppa-arvomenetelmä taitaa olla nykyään käytössä myyntitilanteissa, koska hinnat on mitä on.