Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuo painon lisääntyminen on kyllä varmasti yksi lisätekijä. Etuvetoisten lisääntyminen suht. takavetoisiin vielä korostaa sitä.
Kun kuitupuu maksaa jossain Riian satamassa saman kuin tukkipuu täällä, niin luulisi laivattavan puun olevan täälläkin rannikon satamissa reilusti paremmissa hinnoissa kuin kotimaan kantohinnat antaisi olettaa.
Keto-Tokoi oli siis tehnyt WWF:lle selvityksen. Muistan hyvin, että tuon ilmestymisen aikoihin (tai vähän ennen) oli tehty toinen tutkimus rantavyöhykkeen suojelusta ja sen mukaan , perustellusti ed. mainitsemani tapa toimii paremmin kuin se ”30 m leveän käsittelemättömän rantakaistan” jättäminen . Aukoille 5-10 % puuston tilavuudesta yli 20 cm rk lpm puiden jättäminenkin kuulostaa hätävarjelun liioittelulta. (PS vaikka olen kyllä itsekin pariin kohteeseen jättänyt melko paljon vanhoja puita hakkaamatta näköalan ja muidenkin syiden vuoksi . Liiallista kaavamaisuutta kannattaa välttää metsänhoidossa taimikonraivauksista jättöpuiden valintaa asti ja koettaa toimia aina kohteen erityisvaatimusten mukaan) .
Trafin tilastosta : Siinä esim. katsastuksessa vähävikaisimmilla on yleensä ajettu paljon vähemmän kuin vähän ennemmän hylkäyksiä saaneilla automerkeillä. Katsoin esim E-Mersun ajo km : vm -11 , keskim. 195 000 km ja Toyota Corolla 86 000 km. Eniten hylsyjä oli tullut mm. seur : Fiat, Dasia, ranskalaiset ( Citroen, Pösö, Rellu) jne. Vähiten ( alle 10 % ) mm. Toyota , Volvo, Mersu, Audi jne (kaikki mallit yht.). Tähän vähävikaisten listaan pitänee lisätä vielä yksi : Opel (Kun sanotaan kaikkien autojen muuttuvan vanhoina Opeleiksi , sehän onkin siis positiivinen eikä negatiivinen asia! )
Merkitystä on silläkin tuleeko hylkäys esim. käyttöjarrun huonosta kunnosta vai jostain muusta kalliimman korjauksen vaaativasta viasta. Sitä ei näy tilastoista tarkemmin. Se ei ole ihme, että Suomen teillä ajeltavista autoista suurimmat vikapesät löytyy ajolaitteistoista, akselistoista ja pyörien tuennasta yms.
Lujiksi mainostetut korealaiset Kiatkin näkyy pärjäävän katsastustilastossa melko huonosti hylkäys%:en suhteen .
Saostusaltaita, lietekuoppia ja kaivukatkoja on alettu käyttää ojituksissa jo 80-luvulta lähtien. Imeytyskentät on parhaita sitomaan humusta ja ravinteitakin. Niiden käyttö ei ole aina mahdollista. Varmaan parantamisen varaakin on vesien suojelussa, varsinkin ojitusmätästys aloilla. Hakkuualueen ja vesistön välinen suojakaista toimii muuten parhaiten silloin, kun jätetään metsäkaistale rantaan ja suunnilleen yhtä leveä käsittelemätön maakaistale ennen muokkausalaa. Sen vaikutus on parempi kuin vesistön ja aukon väliin jätetyn leveän metsäkaistaleen. (Sitä oli vaatimassa taannoin joku luonnonsuojeluhenkilö kirjoituksissaan ; en nyt muista kuka).
Jokainen saa kuulua tai olla kuulumatta liittoon .
Vaikka kuinka joku agitaattori uhkailisi liittoon kuulumattomia, sillä ei ole mitään merkitystä.
Ja sitä paitsi se on laitonta.
Kerron tositarinan ”liiton miehien ”toiminnasta ja eräästä läheisestä ihmisestä , joka oli töissä isohkossa firmassa. Joku työpaikalla ( luottamusmies tai joku vastaava ”herra” )oli sanonut, että ” Monella työpaikalla istuttaisiin sinun takiasi, kun et kuulu liittoon” . Siihen hän vastasi, että ”Se lakko olisi laiton, mutta minun liittoon kuulumattomuus ei ole laitonta” . Siihen loppui kiusaaminen. Tilanne oli se, että ko. henkilö ei olisi edes saanut niitä liiton mahdollisia etuja eri ammattinimikkeen takia.
Egyptinparrua se min. 8 cm latvalpm:n puu on ainakin tähän asti ollut nimeltään. Pikkutukki jo vähän isompaa. Saattaa nimitykset tosin vaihdellakin jossain. Jonkin rahan enemmän mo saa siitä parrustakin kuin kuitupuusta. Parrujen pituusmitat on samoja kuin Virossakin ; 31 taisi olla lyhin mitta, joka vielä kelpaa.
Maantieteellisesti pohjoisempana on puun rungot keskimäärin suorempia kuin etelässä. Pienempiä kooltaan mutta muuten yleensä sopivampia pitkän sahatavaran raaka-aineeksi.
Panu Kuntun ja IS:n artikkelin suurin ero on siinä, että toisessa on näkyvillä tilastot ja toinen esittää mielipiteen totena (lukuineen) ilman lähdeaineistoa.
Ei ole niin yksioikoista kuin WWF :n mies kertoo, että tasaikäisen metsän mallilla ja hakkuita rajoittamatta metsien päästöt olisi monta kertaa suurempia kuin autojen aiheuttamat päästöt.
Lahopuun lisääminenkin onnistuu tod. näk. paremmin jättämällä osa metsistä suojelun piiriin ja ottamalla talousmetsissäkin monimuotoisuus huomioon (kuten tähänkin asti on varsinkin viime vuosina tehty) kuin pelkästään jatkuvankasvatuksen ”opeilla”.
En ole oikein perillä tuosta ansiosidonnaisuuden rahoituksesta. Miten sen maksaminen jakautuu ? Taitaa koostua pääosin verovaroista ? Eläkemaksuja maksaa ainakin suurelta osin työnantajat n. 20 % ja työntekijät n. 6 % osuudella palkoista.
Kehittyvissä (kehitysmaissa) maissa tilanne on sikäli erilainen, kun ei ole mitään sosiaaliturvajärjestelmää tms. niin se lisää väestönkasvua . Perhettä kasvatetaan sen takia , jotta olisi lapsia jotka pitää huolta vanhemmistaan. Elintason kohoaminen voi vaikuttaa päinvastoin .
Massamuuttoa kuivuvilta alueilta kannattaa varmaan yrittää hillitä etukäteen mm. metsittämällä puuttomia alueita ja vähentämällä päästöjä. Maailmanpankki laittaa 175 mrd lisää rahaa uudistuvan energian hankkeisiin, jotta fossiilisten osuus vähenisi .