Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kun ei puun myyjillä ole paikallista monopoliasemaakaan, kuten muutamilla yhtiöillä (e. sähkönsiirtoyhtiöt) , ei voi ilmoittaa puun hinnan nousseen tuotantokustannusten nousun takia .
Vienti ulkomaille tuo jossain määrin kilpailua puusta mutta ei koko maassa. Eikös se aikoinaan Metsäliitto perustettu mo:en omaksi osuusliikkeeksi ja puuta alettiin viemään ulos, jotta muut yhtiöt ei voisi määrätä yksinään hintoja. Tilanne on niistä ajoista muuttunut ”vähän” jo joitakin vuosikymmeniä sitten .
Joskus olen tehnyt niin, että kuitupuukokoa lähestyvän ja osittain jo sen kokoista puustoa olevan leimikon olen raivuuttanut kasvamaan suht. harvassa asennossa harvennusta varten. Energiapuuta olis sieltä saanut mutta liian pieni hinta ei vastaa haittoja, joita tulee konekorjuusta eikä raivauspuuston lannoitusvaikutuskaan ihan olematon ole .
Pääsy päästöoikeuskaupan saajapuolelle. Sekään ei ole kovin tod. näköistä , kun monet maat ei juuri noteeraa hiilinielujen kasvatusta puun avulla. Kuitupuun yksikköhinnoille ei ole odotettavissa mitään merkittävää nousua. 1. – Kasvatuskulujen laskeminen tuottoa lisäämällä ja/tai kuluja karsimalla siellä missä se toimii lisää nettotuottoa vaikka myyntihinta/kuutio pysyykin tutulla min. tasolla. 2. – Kuitupuiden liikatarjonnan takia kannattaa yksityisen mo:n keskittyä kasvattamaan pikkutukkia ja tukkia ja ottaa myös taimien jalostushyöty käyttöön.
” Lähihistorian kiihkeitä tositapahtumia metsäsotien tantereilta – Metsähallitus taisteli, Rane kertoo ” Voisi olla vaikka tämä mielenkiintoisen ketjun otsikkona 🙂
Hevosille voidaan sitten laittaa metaaninkeräyspussi peräpäähän , joka on kestävästi valmistettu sellusta (kuitupuut hakattu fsc- sertialueelta tietysti). Hevosethan ei märehdi eikä röyhtäile yhtä paljon kuin lehmät.
Missä firmassa raivataan samalla taksalla kaikki ? Videon ennakkoraivuu olisi maksanut n. 150-200 €/ha näkemäraivauksena, ja jos on jossain 10 x enemmän raivattavaa, niin hinta on sen mukaisesti paljon enemmän. Hoitamattomien metsien haltijat saa ylimääräistä arvonnousua toisten kustannuksella (ja toisin päin) , kun kaikki näkyy kuitenkin lopulta puun kantohinnoissa .
Niin , ja hirvenmetsästäjät oppii myös mille alueelle ei kannata koiraansa susien syötäväksi viedä.
Komppaan Tanelia. Tässä on pääasiassa kysymys nimenomaan ilmastokiimasta. Jahka järki alkaa taas palailemaan niin tilanne tasoittuu . Ja saattaahan se yleisin kulkuneuvo joskus tulevaisuudessa olla taas uudestaan vaikka hevonen, jos maailman taloustilanne oikein alkaa sakkaamaan .
Ajelen aina joskus v. -98 Volvolla, jonka tekniikka ja ajo-ominaisuudet pärjää ihan hyvin vertailussa nykyautojenkin kanssa. Autossa ei ole ruostetta käytännössä yhtään. Normi huoltojen lisäksi jotain pikkuosia on tarvinnut vuosien mittaan vaihtaa ; ison remontti on ollut ABS-anturin vaihto.
Pösöt ei tosin kestä mitenkään 20 vuotta ilman peltien hitsauksia yms. Se on helppo uskoa.
Jo kymmenen vuoden käytön jälkeen paalattavat autot on pääasiassa halpisautoja, joita ei ole suunniteltukaan kestämään pidempään. Se voi olla autotehtaiden tarkoituskin, että tuotteet ei kestä liian kauan. Mitään tekemistä sillä lyhyellä käyttöajalla ei ole ympäristöhuolen kanssa, jota pyritään esittämään markkinoinnin apuna. Vähän vanhemmat paremman laatuluokan autot kestää kyllä tod. näk. paremmin kuin uudemmat, joissa elektroniikka on paljon entistä enemmän. Ruostesuojauskin oli ennen keskimäärin parempaa kuin monilla merkeillä nykyään ja parin viimm. vuosikymmenen aikana on ollut.
Japanilaisilla ja korealaisilla autoilla on ihan samanlaisia maanantaikappaleita olemassa kuin muillakin autoilla. Merkki-ja mallivikojakin löytyy samalla tavalla kuin muistakin merkeistä. Mm. Mazda joka aikoinaan pärjäsi erittäin hyvin koeajovertailuissa oli erityisen herkkä ruostumaan ; sitähän ei koeajotesteissä useimmiten voida vertailla . Nissanilla oli aiemmin ongelmia esim. pick-upin moottorissa, joka saattoi hajota jo muutaman 10 tkm ajon jälkeen yllättäen. (itselläni oli joskus ko. auto joten otin asiasta selvää ennen mahdollista koneremonttia). Melko pahoja ongelmia on ollut japanilaisilla autoilla ohjauslaitteistojen kanssa ainakin USA:ssa. Korealaisista ei ole omakohtaista kokemusta mutta ainakin kekustelupalstojen mukaan pitkät takuut ja takuun antajien toiminta isommissa ongelmatapauksissa ei anna hyvää kuvaa niiden Korean kiesienkään VÄITETYSTÄ ylivoimaisuudesta muihin nähden.
Jaa , nimim. Mo lienee Metsäliiton palkkalistoilla , kun kysyy asiaa vaikka tietää vastauksen etukäteen. Voihan sitä noinkin mainostaa.
Hyvä korkotuotto, huonommat puun hinnat. Mutta ainakin tässä korkotilanteessa melko hyvä sijoitus. B-osuuksien irtisanomisaika vaikuttaa olevan melko pitkä, 18 kk. Talletussuojaa ei luonnollisesti ole olemassa, kun ei ole talletus vaan osuusmaksu. Mutta ei ole varmaan menossa konkurssiinkaan ko. firma.
Biokaasu otetaan ensin talteen ja sen jälkeen lanta kompostoidaan erillään turpeen kanssa.
Niitä pienempiäkin yksityiskäyttöön sopivia laitteistoja on olemassa.