Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Rinne oli ehdottanut, että karjanlannasta pitäisi tehdä biokaasua eikä käyttää sitä lannoitteeksi pelloille. Siis apulantaa pelloille ja karjanlanta ilmaston pelastamiseksi biokaasuksi. Muuten ihan hyvä ehdotus mutta Rinne ei tiedä asiasta yhtään mitään, koska luulee lannan muuttuvan biokaasuksi.
Se menee niin, että kun biokaasu otetaan talteen, niin samalla lanta muuttuu entistä paremmaksi lannoitteeksi kompostoimalla. Mutta se vaatii sopivan käsittelypaikan ja keräyslaitteiston. Ne laitokset ei ole halpoja ja pitäisi rakentaa lähelle navettoja (miel.niiden yhteyteen) ja pääosa rahoituksesta järjestää päästömaksuista, koska biokaasun käyttö vähentää fossiilisia päästöjä.
Yhteisövero on 20% voitosta ja osinkoa maksava yhtiö pidättää niistä veron 25,5% eli kokonaisvero on 45,5% jo euronkin osingosta, pääomatuloja verotetaan ankarasti. Kojamokin joutuu voitosta veroa maksamaan 20%, mutta ay liike ei maksa osingoista veroa.
Kojamon osavuosikatsauksen mukaan vaikuttaa siltä, että myös vuokratuottojen veronmaksu menee eri tavalla . V. -2018 alkupuoli : nettovuokratuotto = n. 65 % liikevaihdosta , Heinä-syyskuu nv-tuotto = 71,9 % liikevaihdosta. Nettotuottohan kerrotaan yleensä verojen jälkeen.
Jostain muistan aiemmin lukeneeni, että VVO maksoi veroja kaikkiaan n. 12 % tuloksesta. Yksityiset piensijoittajat maksaa 30 / 34 % , kuten mm. puunmyyjät ja vuokranantajat hyvin tietää.
Uuden auton valmistus kuluttaa aina luonnonvaroja aika paljon . Akkuauton valmistus paljon enemmän kuin tavallisen polttomoottoriauton. Jo peruskoulun laskutaidoilla luulisi olevan helppo ynnäillä yhteen mikä suuruusluokkaero on , jos autoja uusitaan jatkuvasti ”trendin” mukaan tai sitten jos käytetään pidempään kestävästi – ilman akkujen vaihtoja varsinkin.
Sähköauton hankintaan saa Norjassa tuntuvan edun. Suomessa ei juuri mitään.
Suomeen sopisikin paremmin mm. biokaasukäyttöiset autot kuin akkuautot, joiden todellinen päästövähennys on hyvin kyseenalainen.
Gla: Esimerkkivaikutus on joidenkin mukaan se suurin hyöty Suomen autoilun muuttamisesta vähäpäästöiseksi – Mittakaavan havainnoillistamiseksi päästöjen määrästä.
Hiilitaseesta : Miten muuttuu kokonaistilanne, jos Suomessa vähennetään hakkuita , kun niistä hakkuista on laskettu siirtyvän n. 80 % tehtäviksi muualla ympäristön (uudistamisen ym) kannalta heikommin toteutettavan metsänhoidon maihin ?
Jos päästään järkevään kertakäyttökulttuuriin se säästää montaa ja monessa.
Siinäpä se on lausuttuna luonnonsuojelun kannattaja-autoilijan motto, joka sopisi pistää vaikka raameihin pirtin seinälle 🙂 Kertakäyttökulttuuri – pyrkikäämme siihen , niin luonto pelastuu !
Mitenkäs pitkään sitä pitikään akkuautolla ajella, että oltiin samalla keskim. tasolla päästöissä polttomoottoriautojen kanssa ? Sen jälkeen onkin jo lähellä aika vaihtaa akku uuteen.
Kunnon akku kustantaa + 20 000 € :a . Luonto kiittää , vai kiittääkö ? No ainakin akkukauppias sen tekee .
Keksihyllyllä on vaikeaa löytää tuotteita joissa ei olisi palmuöljyä.
Niinpä on. Gullon (made in spain) keksit ainut merkki , jonka olen löytänyt. On niitä ehkä muitakin.
Suomen kasvihuone -päästöt on 0,17 % koko maailman päästöistä. Siitä 56,1 Mt:sta h-autoliikenteen osuus on Suomessa 11 % . Aika vähän. Jotain esimerkin tapaista vaikutusta voi toki olla täälläkin tehdyillä päästövähennyksillä mutta tuskin vaikuttaa kovin paljon esim. Intian tai Kiinan päästöihin.
Mikä teollisuuden ala ei saa Suomessa minkäänlaista tukea ?
Verotukea saavat yritykset on suurimpia tukien saajia. Ruotsinlaivat suurimpia yksittäisiä tuensaajia. Verottomia osinkoja jakavat ja verotukien avulla bisnestä pyörittävät yritykset ja eläkesäätiöt kahmivat miljardituet. Veroton tulo veronmaksajien avustamana ensin jäsenmaksuista, sen jälkeen melkein verottomien osinkojen jako asumistuista(verorahoja) saatujen tulojen avulla = huippuvedätys nimeltä Kojamo . Pitäisi lakkauttaa tosiaan tuo rahastusautomaatti.
Jokin aika sitten tuo katokorvaus muuttui vakuutuspohjaiseksi entisen sijaan. Ylimääräinen satovahinko korvaus on myönnetty niille maille, jolle on viime aikoina tullut tavallista suuremmat katovahingot. Suomelle jo muutamana vuonna peräkkäin (märkyys + kuivuus).
( ” Viime vuonna ; katovahingot n. 150 milj. € . Satokorvauksena 2 milj. + energiaveron palautuksena n. 21 milj. € , MT)
Sademetsiä hakataan palmuöljyviljelmiksi . Osa niistä hakkuista hävittää alkuperäisasukkaiden eli orankien elinmahdollisuudet (tv – ohjelma sub.kanavalla, now). Lisäksi palmuöljy ei ole terveellistä ruoka-aineissa eikä se ole polttoaineissa mikään bio-osa. Korvaavina tuotteina kotimainen lähipuu ( sahanpurut,hakkuutähteet, rankapuu) uudistuvana lisää monimuotoisuutta ja estää kasvihuonevaikutusta maailmanlaajuisestikin vähentämällä tarvetta sademetsien hävitykseen ja palmuöljypeltoplantaasien perustamista ehkäisemällä.