Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Toimiiko esim Kojamon vuokrabisnes yrittäjän riskillä ? Ei , koska riskiä ei siinä ole ollenkaan.
Tuet tulee sille eri nimillä kuin muut tuet ja on niin mittava että yrittäjän riskiä ei käytännössä ole.
Wj:n Luken taulukkoa silmäilin ja muutama juttu jäi mieleen : Maatalouden perustuotos kansantalouteen 4,4 mrd/v , välilliset tuotokset 3,3 mrd/v (mm. lannoitteet, rehut yms). Elintarviketeollisuuden n. 11 mrd./v. Investoinnit maatalouspuolella kuitenkin n. 2 -kertaiset vs elintarviketeollisuus (n. 2,5 mrd / n. 1,2 mrd ). Työntekijöitä yhteensä n. 83500 .
Maatalous toimii nykyisin yhä enemmän yrittäjän riskillä. Siitä osoituksena mm. niiden katokorvausten loppuminen, joita joku vieläkin luulee viljelijöiden saavan valtion varoista.
Tuottajahinnat näytti olevan ~ keskimääräisellä tasolla tai sen alle. Mm. kananmunien hinta kaupassa n. 3,40 / kg ja tuottajahinta n. 1 € /kg on EU:n matalin t-hinta, vaikka tuote on paras mahdollinen; valmiissa paketissa ilman salmonellaa. Tuotantokustannukset varmasti korkeimmasta päästä täällä.
Elintarvikkeiden hinnat on EU:n korkeimpia Englannissa, toisena tulee Suomi. Englanti on saarivaltio , Suomessa käytännössä melkein sama tilanne rahtiliikenteen kannalta ; etäisyydet vielä keskimäärin pidemmät.
Nox tarkoittanee typpiyhdisteitä. CO2 on hiilidioksidia.
Kaurasta on tulossa ja osin jo tullutkin trendituote , josta tehdään uusia tuotteita. Mm. Kaslink valmistaa niitä. Nyhtökauraa punaisen lihan tilalle tuottaa jokin toinen yhtiö.
Jokin ihme tarve on joillain saada kotimaisen ruoan tuotanto minimiin. Väärinkäsitys siitä hinnan muodostumisesta tilanteessa, jossa jossain maassa ei ole omaa ruoankasvatusta eikä tuotantoa voi olla siihen syynä. Tai sitten jokin perintönä saatu ”tapa talonpoika päivässä” – asenne , jolla ei ole mitään järkiperäistä perustetta.
” Metsien suojelun sankareiden” sivuilla kerrotaan hiilipörssistä. Joku kysyy aiheellisesti kehumisten jälkeen soiden enallistamisen perusteita. Ei näemmä ole saanut vastausta kysymykseensä eikä meikäläisen asiallista kommenttia hyväksytty, kun yritin vastata.
”Itseoppineiden sankarienkin” olisi hyvä perehtyä tutkimustietoon metsäekosysteemin toiminnasta ihan uskottavuuden (tai sen löytymisen) säilyttämisen kannalta ettei tulisi kerrottua ihan potaskaa sinänsä hyvän päämäärän eli luonnonsuojelun eteenpäin viemiseksi.
Koirat ajaa metsästettäessä hirviä liikkeelle, joo. Myös sudet tekee sitä samaa. Nekin on jo levittäytyneet E-Suomea myöten. Kerran seurasin kun peuralauma kävi ruokailemassa pellolla. Tulivat talvella ison järven jäätä pitkin, söivät pellolta ruohoa kiireellä ja kohta toiseen suuntaan täyttä laukkaa. Sudet ajoi niitä takaa . Sama juttu se on hirvilläkin.
Puuki oletko tosissasi? Kyselijä oli mehtille lähdössä jossa on tukkiakin ja tyrkytät jotain ryobin akkusahaa. Tosin itsellä kyllä ei ole vielä kokemusta akkusahoista mutta mitä testeistä olen lukenut niin aika surkeita on ollut akun kestävyydet.
Ainakin puoliksi tosissani . Mutta ei tietenkään tukkimetsään vielä noista ole. Pienehköille ensiharvennuksille jo käyvät , varsinkin downsiftaajille ja huru-ukoille, joille riittää muutaman tunnin rypistys päivässä kun loppuaika kuluu kuitenkin kannonpäässä istuen uutta automaattisen tietojenkäsittelyn riemuvoittoa älykännykkää räplätessä ja keskustelupalstalle kirjoitellessa.
Niin , tosimieshän raivaa taimikot vaikka lunta olisi kaulaa myöten. Riippuu tietysti siittäkin miten persjalkanen sattuu olemaan, kuinka paljon lunta on.
On niitä kalliimpiakin harrastuksia kuin metsänhoito, josta on jotain muutakin hyötyä kuin ajankulu.
Kyllä ne 1000 kg kahtapuolen painavat autotkin kulutti ennen vähintään saman verran kuin nykyiset vähän painavammat kuluttaa. Kevyet mopoautot on kaikkein turvattomimpia kulkineita siellä muun liikenteen seassa.
Hiilikuitu on kyllä kestävää ja sitä voidaaan tehdä ligniinistäkin mutta kallis semmoinen alumiini-hiilikuituauto varmasti olisi.
Hirvet liikkuu entistä ennemmän alueelta toiselle. Sudet ajaa hirviä . Teiden ylityksiä tulee enemmän kuin ennen. Ja luntakin on varmaan keskimäärin vähemmän kuin ennen. Ainakin entistä lyhyemmän ajan vuodesta sitä on maassa paksusti. Keskitalvella ja pakkaskeleillä hirvet ei juuri vaihda paikkaa, jos niitä ei hätistellä.
Vannoutuneille automiehille on katkeraa kalkkia se etteivät auton huippunopeus ja kiihtyvyys enää olekkaan niitä asioita joita suunnittelussa kumarretaan. Pelkästään se että tämä myönnetään, muutenkin kuin juhlapuheissa, pienentää polttomoottorin kulutusta merkittävästi.
Kulutus pienenee mutta koska autoilun kustannukset ei juuri verotuksellisista syistä laske, autokannan uusiutuminen on hidasta. Ja sen jälkeen kun ainakin nimellisesti vähemmän co2:a tupruttavat autot on joskus paalissa tai tod.näköisemmin kun niillä ajellaan edelleen jossain Afrikassa, niin verotus kohdennetaan uusin perustein vähäpäästöisiin autoihin. Nykyään Suomikin on Ruotsin ja Saksan autojen ”pieni Afrikka” autojen tuonnin osalta. Ennen romutusta sopivimmat vielä liikkuvat kulkupelit kiertää sitten vielä täältä eteenpäin. Kasvihuonepäästöt pienenee vähitellen täällä ; kokonaisvaikutus päästöihin on kokonaan eri asia.
Vanhoja suht. hyväkuntoisia museorekisterissä olevia autojakin on vielä aika paljon markkinoilla. 60-ja 70-luvun muskeliautojakin saa hyvin hankittua jos tarvetta on. Osalla niistä arvo nousee iän myötä eikä toisin päin.