Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Nettohinta vakuutuksella 1,75 € /ha . Pienellä luonnontuhokorvaustasolla/motti ja taimikkotuhokorvauksella. Ei ole kauan ollut voimassa mutta näyttää, että viime aikoina on yleistyneet metsätuhot jonkin verran. Ei kannata ei , tai sitten kannattaakin jos jotain sattuu.
Maaseudulla sentään tuotetaan alkutuotannossa raaka-aineita jatkojalostukseen. Sille ei paljon voi mitään, että EU:ssa on päätetty aikoinaan korvata ruoan hinnanalennus tukien avulla. Puun hinta on laskenut muista ( useimpien mo:en hyvin tuntemista) syistä eikä hyvin pienet tuet sitä laskua ole korvannut. Maaseudullakin on muitakin kuin kepulaisia kuten kaupungeissakin on monenlaista puoluetta kannattavia. Verotulojen kertyminen yritysten ja valtion laitosten osalta keskittyy pääkaupunkiseudulle vaikka tulos tehdään pääasiassa muissa maakunnissa. Pääkonttorien sijainti määrää yritysten verotuspaikan.
Asumisen kustannukset vuokrina ja rakennuskustannuksina on kasvaneet E-Suomen kasvukeskuksissa paljon enemmän kuin maaseutupaikkakunnilla. Asumistuen maksutarve on keskittynyt sinne. Tuet on n. 40-50 % suuremmat/yksikkö kuin vastaavat Pohjois-Suomen vuokrataloissa, ja suurin osa maksetaan pääkaupunkiseudulle muutenkin. Myös haja-asutusalueiden maksut on nousseet viime aikoina paljon mm. autoilun, kiinteistöveron nousun, erilaisten lupamaksujen (mm. navettojen ympäristöluvat) , vesimaksujen ja sähkömaksujen kallistumisen vuoksi. Mutta omistusasuntoihin ei yleensä saa asumistukiakaan tai jos joku jotain saakin, tuki on vain murto-osan kalliimpien vuokrataloalueiden asunnon tuesta.
Korkeimmat vuokrat on nettipalstojen kommenttien mukaan olleet juuri näillä Kojamoilla, jotka kuittaa verottomat osingot itselleen. Yhtiön hallituspaikkojen lisätulot eliitillä on olleet jopa 100 k€ /vuosi, mm. Rinne on siellä istunut. Sinne ne on valuneet korotetut asumistuet. Osa rakennusliikkeille. H:gin seutu varsinkin on kallista rakennusaluetta ja asuminen samoin osin kalliimpaa kuin Lontoossa, joka sentään on suurkaupunki.
Ei kannata yleistää, jos joku on joskus teetättänyt taimikonhoitonsa alehintaan ; ei onnistu isommassa mittakaavassa. Sama koskee taimikon tiheyksiä ; eihän niitä tukia saa , jos homma jää puolitiehen.
Sitähän voi kukin ajatella omalta kohdaltaan ensin. Jos jättää vaikka yhden E-afrikan ilmastokokoustamislennon tms. tekemättä, niin voi samalla hiilijalanjäljen säästöllä tehdä melkoisen aukonkin metsään tai ajella polttomoottoriautolla vuoden pari vastaavalla päästöllä. Tosin isonkaan avohakkuun tekeminen ei oikeasti aiheuta niitä päästöjä kuten lentäminen koska puuta kasvaa entistä enemmän hakattujen tilalle ja päätehakatut puut menee tod.näk. enimmäkseen hiilivarastoksi talon seiniin ym. rakennuskohteisiin.
Haavistokin saisi uusia jonkin matikan & bilsan kurssin tai suorittaa ne , jos jäi aikoinaan kokonaan käymättä.
Oikeasti pienipalkkaisten kuuluukin saada asumistukensa. Niille verottomia tuloja saaville vuokrafirmoille pitäisi laittaa vuokrakatto, vähintään sen veron verran, jota eivät maksa kuten muut kansalaiset maksaa vuokratuloistaan ja kaikesta muustakin pääomatulostaan.
Kemeratuki on tavallisesti korkeintaan n. puolet taimikonhoidon kustannuksesta. Suurimman osan kustantaa mo itse.
Kemera varoja jää tänäkin vuonna käyttämättä. Seuraavana vuonna niitä sitten myönnetään ehkä vähemmän. Jotain 55 milj. /v. niihin kuluu valtion varoja. Jos lasketaan, että taimikot tulee hoidettua kemeratukien avustamina, niin aika pienellä panostuksella valtio saa ”sijoituksensa” takaisin moninkertaisesti. Hoidettu taimikko tuottaa n.1/3-osan paremmin kuin hoitamaton. keskimäärin Suomessa metsämaalla kasvaa puuta 4 mottia/ha/v. Jos kiertoajaksi lasketaan 80 vuotta, niin puuta teollisuuden rattaisiin 1 ha ehtii tuottaa keskim. n. 320 m³. Vh:n ja th:n kemerat on nettona 112+161 = 273 € . Lisätulo hoidetusta metsästä kantohintana on n. 4600 € / kiertoaika. Eli alle 6 %:n satsauksella jo pelkästään kantohintojen lisääntyneinä verotuloina valtio saa n. 1400 € kiertoajan kuluessa, muiden lisäverotulojen lisäksi ( mm. perintöverot, välilliset verot, alv:t, ansiotuloverot kuljetuksista+ teollisuudesta, polttoaineverot, yritysverot ). Hyvä sijoitustuotto verorahoilla, jotka peritään mo:lta moninkertaisina takasin.
Tukkipuuksi kasvattettavasta puusta voisi hiilensidontapalkkio olla jotain 30:n seutuvilla/kuutio kuten se on jossain verkkokaupassakin, joka kerää hiilijalanjäljen kompensaatiomaksua. Kuitupuusta ehkä vähän vähemmän vaikka fossiilisia raaka-aineita siitä tehtävät tuotteetkin korvaa. Mutta sementin ja betonin korvautuminen vaikuttaa hiilitaseeseen pidemmän ajan. Hiilenkeräysmaksu toisi puun kantohinnan vähän lähemmäs markkinahintoja varsinkin kuitupuun osalta. Ellei sitten ostohinnat putoaisi samassa suhteessa kun hiilen keräämisestä palkittaisiin.
Kuhmo ainakin sahaa parrua ja pikkutukkia. Parrun min. latva lpm 9 cm ja pikkutukilla 12 cm Melkein joka sahalla omat mittansa noillakin. Pikkutukista maksavat leimikon tukkierän keskipituuden mukaan muuttuvaa hintaa. Normitukki pitää olla sitten yli 20 cm latvasta ja min mitta 49 , ja välitukilla n. 7 € huonompi kuutiohinta.
Akkusaha on nykyaikana paras. Ei pärise liiaksi luonnossa eikä aiheuta päästöjä. Polttoainekustannukset niin pieniä, että hankintahinta kuittaantuu jo muutaman savotan jälkeen . Näytti olevan tarjouksiakin niistä. Esimerkiksi Ryobissa ketjunopeuskin yli 20 m/s. Vastaa pienehköä polttomoottorisahaa. Vääntö voi olla parempikin.
Puut kutistuu ja turpoaa kosteuden (kuiva-/märkä kesä) vaihtelun mukaan ja kantohinta voi vaihdella jopa satoja euroja /ha sen mukaan milloin puut hakataan.( Uutisissa juttua). Itsekin joskus olen laskeskellut, että norm. päätehakkuuleimikossa puiden kok.tilavuus voi vaihdella n. 1,5-2 m³/ha sen mukaan minkälainen lämpötila ja sää on ollut.
Puun hinnat nousee kun korjuu sattuu sopivaan aikaan.