Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Riittäisihän se metsien hiilensidonta mutta laskentatavasta riippuu kuinka paljon luetaan hyväksytyksi sidontamäärästä. Tuolla tilastokeskuksen sivuilla puhuttiin Kioton sopimuksen mukaisesta kattoluvusta, joka korkeintaan luetaan mukaan ( alle 20 milj. ekv t ).
Osin kemera-tuki on ollut ihan turha rahansiirto metsäteollisuudelle. Niin kävi viimeksi kun nmh-tuki uudistettiin. Eh-puun kantohinta laski juuri tuen verran . Jotain työllistävää vaikutusta tietysti sillä oli mutta ei muuttanut puun kasvatuksen kannattavuutta yhtään sen parempaan mutta ei tietysti huonompaankaan suuntaan. Voisihan sitä teollisuutta tukea suoraankin, jos on tarvetta (muutenkin kuin esim. energiaveron poistoin) eikä kierrättää tukea mo:en kautta.
Jossain tienteossa tuet on kyllä paikallaan, kun usein muuten tien tekeminen ei maksa itseään takaisin koskaan .
Dieselautojen valmistajat kertoivat totena, että ovat keksineet uuden d-moottorin , joka ei aiheuta typpipäästöjä. Se ei pitänytkään paikkaansa. E6 -päästörajat täyttävät moottorit puhdistaa jo hyvin mutta koska puhdistuslaitteisto on melko kallis, niin ei kannata pieniin edullisempiin d-moottoriautoihin asentaa.
Suomessa ei ole järkeä kieltää alemman päästöluokan dieseleitäkään, koska ollaan pitkien välimatkojen harvaan asutussa maassa. Biodieselillä voi sitäpaitsi ajella ainakin vähän puhtaammin kok.päästöin kuin fossiilisella p-aineella.
Kyllä se jk jossain tapauksessa voi olla jopa kannattava suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen samalla paikalla. Semmonen käsitys on , että ei läheskään niin kannattava ja toimiva kuin jotkut mainostaa. Vertailuissa tasaikäiseen useimmiten näillä jk:n markkinoijilla unohtuu menetelmän muutama kannattavuutta selvästi laskeva asia .
Alle viikossa Rinne käänsi takkinsa metsien hakkuiden suhteen. Luki varmaan Sipilän ehdotuksen puiden istutusten lisäämiseksi ja ”tuuli” muutti mielipiteen päinvastaiseksi.
Niinpä tietysti. Viron kuitupuun hinnat tienvarressa n. 48 € kuutio. Satamahinnat käyneet jo yli 60 €:n . Tienvarsihinta 32 € koskee siellä leppäpuuta . Vaihtoehtoinen kuitupuun käyttö alkaa olla entistäkin kiinnostavampaa kotimaassa.
Enhän minä paljon sahoista tiedä mutta ehdotan , että sytytys pielessä kun sytyttää vasta pakoputkessa kuten joskus ennen vanhaan mopolla ajettaessa. Vaiha tulppa ja tsekkaa sytytys.
No niinhän se oli. Käsitteissä vähän eroa ja päälle käännösvirhe. Siitä revittiin sitten jossain ennenaikaista vahingoniloa koko päiväksi .
Sanojen merkityksen erilaisuus aiheuttaa joskus ongelmia. On niitä eri merkityksiä sanoilla lähialueillakin . Es:Itikka ei tarkoita muualla Suomessa ihan saman kokoista eläintä kuin (olikohan se) jossain päin Länsi-Suomea.
Metsäsanastossakin sekotetaan paljon sanojen merkityksiä mm. tasaikäsen ja jatkuvankasvatuksen kohdalla. (MU:ssa juttua siitä) . Kun jopa eri professoritkin puhuu erilailla ristiin käsitteistä,niin ei ole ihme jos tavan maallikot sekottaa asioita keskenään.
Kun sitä tarpeeksi isoa eh:n litrakokoa aletaan odottelemaan, niin saattaa samalla helposti jäävä puusto mennä siihen kuntoon, että seuraava sopiva harvennusaika siirtyy taas paljon myöhempään ajankohtaan. Jos miettii tulevan metsän (ja tuoton) kannalta , niin joskus kannattaa vaikka harventaa tiheä eh- tarpeinen metsä vaikka maahan ja ottaa niitä poltinpuita parhaista talteen.