Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pienehkö r-koivulisä kuusikossa parantaa kuusikon tuottoa/kiertoaika jonkin verran, jos koivukuitupuun ja -tukin hinta on kunnollinen . K-kuitupuun hinta/kuusikuitu on nykyään melko lähellä toisiaan, tukin hinta ainakin vielä tällä hetkellä huono.
Miten minusta alkaa vaikuttaa siltä, että pääkaupunkiseudun hiilenpolttaminen on kytköksissä näihin ns. tutkimuksiin hakkuiden aiheuttamaan hiilen sitoumisen vähentymiseen.
Ympäristökeskuksen mukaan kuulemma nykyhakkuut lisäisi hiilenpäästöjä vuoteen 2050 asti. Ei pidä paikkaansa , jos päätehakkuiden jälkeen viljellään pääasiassa jalostetusta aineistosta saaduilla siemenillä tai – taimilla. Muutenkin metsien kok.kasvu lisääntyy kuten tähänkin asti on tehnyt, kun metsien keski-ikä lähenee ~ 25 – 40 vuotta, ja myös lämpötilan nouseminen on lisännyt kasvua.
Metsänhoidon tekemättömyys ei lisää hiilen sitoutumista kuin hetkellisesti. Harvennuksista laistaminen aiheuttaa itseharvenemista jolloin pienpuuta lahoaa metsiin ennen aikojaan ja lisää samalla hiilipäästöjä. Kompensaatiovaikutustakaan ei lasketa olevan olemassa vaikka se kuitenkin käytännössä useimmiten toimii.
RP : ”SDP on nähnyt maatalouden ahdingon” . … Rinne : ” Jatkuvan kasvatuksen painoarvoa lisätään metsänhoitosuosituksia uudistamalla … Veropohjaa laajennetaan yrittäjävähennyksen poistamisella”. Ei puutu kuin se tavanomainen ehdotus kiinteistöveron ulottamisesta metsä -ja peltomaille 🙂
Konetyön hinnat ja konekuskien palkatkin on nousseet myös viimm. 10 vuoden aikana. Puun hinnasta on valtio verotuloina + kartellifirmat ehtineet vuosikymmenten mittaan saada suurimman osan niin perityistä kuin ostetuistakin metsistä. Asian voi epätietoiset tarkistaa perehtymällä lähihistorian metsätalouteen.
Puuraaka-aineen arvostus nousee entisestään kunhan uudet innovaatiot saadaan nykyistä suuremmille markkinoille. Sellupohjaisia muovin korvaajia on jo tuotannossa. Puun kuorikin on arvokasta mm. kemikaalien valmistuksessa ja lääkkeissä. Peltoja parannetaan ennen jätteeksi menneellä sivutuotteella jne. Energiakäyttöön jää vain vähän jakeista. Ei niitä arvotuotteiden ”alkuaineita” kannata myydä enää puoli-ilmaiseksi puun tuottajienkaan. Kasvatuskuluille pitää saada katetta jo kuitupuullakin , eihän niitä muuten kannata kasvattaa ollenkaan. Taloustalkoilla ”yhteiseen laariin” ei tee kukaan muukaan yhtään mitään nykyaikana.
Muistaakseni Tahvonenkin kertoi ainakin jälkeenpäin, että ko. laskentatapa sisältää muutamia epävarmuustekijöitä, jotka pitäisi ottaa huomioon tapaa sovellettaessa. Mutta sitten voi olla, että jotkut ei ota niitä huomioon, jos on kova tarve todistaa jokin kasvatusketju toista paremmaksi.
Peltojen päästöt saadaan laskemaan murto-osaan , jos maata hoidetaan entistä paremmin. Mm. lannan kompostointi parantaa sen käytettävyyttä. Samalla metaani otetaan talteen biokaasuksi.
Peltojen erilainen viljeleminen ja turvemaapeltojen metsittäminen vähentää päästöjä. Jokin aika sitten haastattelivat Tv:ssä alan suomalaista asiantuntijaa, joka on viljellyt jo vuosikymmenten ajan ilman tavanomaisia kyntämisiä yms. tehoviljelyyn kuuluviksi liitettyjä tapoja ja tuottavuus oli silti kunnossa.
Eiköhän ne kohta siirry formuloissakin sähkökäyttöisiin. Maku on mennyt muutenkin koko formulakisoista kun enimmäkseen tallimääräyksillä päätetään voittaja.
Sähköautot ei ole sen puhtosempia kuin uudet polttomoottoriautotkaan -päin vastoin. Siihen kun lisää akkujen uusinnan tuomat lisäpäästöt ja -hinnan, ei ole hyvä vaihtoehto sekään. Uusi korkeajänniteakku erääseenkin saksalaiseen sähköautoon maksaa 21 000 € :a . Sillä hinnalla saisi jo melko hyvän uuden autonkin.
Nythän Suomeen tuodaan paljon mm. Ruotsista vanhoja dieselautoja, koska uudet on täällä liian kalliita. Saattaa päästöjen laskeminen h-autopuolella viivästyä vähän. Toisaalta oikeasti päästöt vähenee, kun uusia autoja ei tarvitse valmistaa niin paljon ja varsinkaan haja-asutusalueilla ei vähän suuremmmat diselpäästötkään kauheasti haittaa.
Jos kotimaan kuitupuun kantohinnat olisi nousseet vaikkapa 75 %, niin sen nettokustannusvaikutus sellun hintaan olisi ollut vain vähän yli 3 % . Oikea vertailukohde on pyöreälle puullekin kansainväliset hinnat. Ne on aika paljon parempia kuin täällä.
Vanhojen tukkipuumetsien hakkuut lisäisi kuitenkin parhaiten hiilinielua. Keski-ikäiset kasvaa eniten motteja ja harvennettuina parhaiten tukkipuuta, joka kyllä säilöö hiiltäkin pidemmän aikaa kuin pienempi kokoinen kuitupuu, joka käytetään esim. paperin raaka-aineeksi. Mm. kartonkituotteet tosin korvaa muovista valmistettavia tuotteita ja säästää siten luonnonvaroja.