Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Onhan se USA:ssa aika paljon erilainen kulttuuri kuin täällä autoilun ja muunkin toiminnan osalta.  Gallona polttoainetta on maksanut suunnilleen saman verran kuin litra Suomessa. Autojen päästöverot taitaa olla tuntematon käsite lännenmailla ja monessa muussakin maassa. Lisäksi  mm. öljyn poraaminen ja liuskeöljyn hyödyntäminen aiheuttaa paljon päästöjä, jos niitä ”luonnonpäästöjä” sitten yleensä lasketaan hiilijalanjälkeen kuuluviksi (?) .    Mm. Venäjän asukkaiden hiilijalanjälki puuttuu taulukosta, miksiköhän.

Metsärahaston laskennallinen arvo nousee, jos esim. rantoja kaavoitetaan tonteiksi. Eri asia on saadaanko tontin myynneistä laskettua arvonlisää rahastoon  oikeasti.  Sileäksi hakkuut ja jk:n ylispuuhakkuut harvaan asentoon on riskialtista tulevaisuuden kehityksen kannalta. Melko kovat kulut ainakin : sijoituspalkkio(varainsiirtovero), hoitokulut ja nostopalkkiot vaihtelee mutta yhteensä ne näyttää olevan noissa  n. 4 + 2 + ( 4 … 1 )  % . Etuna huolettomuus metsänhoidosta mutta riski on kohtalaisen suuri.   Melkoista arpapeliä voi olla kuten muutamien muidenkin rahastojen toiminta on ollut. Orava-asuntorahasto taitaa olla paras (huonoin) esimerkki laskennallisen arvon kasvatuksesta ilman reaalista pohjaa.

( ”Kurjen” linkin tieto on poistettu tai siirretty muualle.)

Turvemaista oli tosiaan puhe. Kivennäsmailla toimii keiketi erilailla hiilensidontakin kuin turvemailla. Täysmuokkaus muuttaa maapohjan lämpö- ja vesitilannetta vähän erilailla kuin kevyemmät käsittelyt ja siten mm. hajotustoiminta muuttuu. Mutta toisaalta puun kasvukin lisääntyy , kun kasvuolosuhteet paranee.

Koko Suomen ojitetettujen soiden kasvihuonekaasutase ( CO2, N2O , CH4) :

maaperä yht:  + 2,3 +-10 Tg /v

Puusto :            – 16,2 Tg / v   ( eli sitoutuu päästöjä enemmän )

Ojitus vähentää CH4-päästöjä .  CO2-päästöt suurimpia rehevilä Rhtkg / Mtkg :lla.  Mutta Ptkg/ Vatkg :aat sen sijaan sitoo hiiltä –> Luonnontilaiset suot sitoo suunniilleen saman verran.  Mutta oj.soiden ennallistaminen aiheuttaa isoja CH4-päästöjä, jos pohjavedenpinta nostetaan maanpinnan tasoon asti.

” … Ne toimijat, jotka nyt tekevät Suomessa jatkuvaa kasvatusta, pitävät puuston määrän kolminkertaisena noihin tutkimuksiin verrattuna. Tilavuuskasvukin on silloin paljon suurempi. … Hakkuussa ei tähdätä tietynlaiseen läpimittajakaumaan vaan hyvään hakkuutuloon, tuottavaan metsään ja peitteisyyden säilymiseen. … Periaatteessa pitäisi verrata optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun jatkuvaan kasvatukseen kiertoajan mittaisena aikana.”

Mikä lienee se kolminkertainen puuston määrä ?  Uusiutumista varten hakattu pohjapinta-ala n. 9-11 m²/ha vastaa yleensä n. 80-110 m³/ha puustoa.  Silloin uudistuminen voi onnistua. Mutta se laskee  kokonaiskasvua väkisinkin. Peitteisyyden säilyminen on usein tavoiteltava ja hyvä asia mutta samaan aikaan taloudellinen tuotto  laskee tuossa tilanteessa. Onnistuuhan se , jos reunaehdot täyttyvät eli alikasvos on jo valmiiksi tarpeeksi hyvää ja – kookasta. Jos puita ei ole  mistä jatkokasvattaa, niin kok.tilavuuskasvukin jää vaatimattomaksi.

Vähän hatarasti muistelen, että ainakin turvemaiden hiilipäästöistä päätehakkuun jälkeen on tehty aika paljonkin tutkimuksia.  Ei ole ”yhtä totuutta” siinäkään olemassa . Pääosin ne tutkimukset on osoittaneet, että päästöt ei ole yl. niin suuria kuin jotkut on mielellään joskus kertoneet julkisuuteen. Päästöjen määrä riippuu mm. kasvupaikasta, turpeen paksuudesta ja maanmuokkauksen laajuudestakin.   N. 2/3 -osa metsän hiilivarastosta on maaperässä, 1/3-osa puustossa . Ei sitä hiiltä tule pelkästään lahoavista hakkuutähteistä.

Kantojen nostaminen hidastaa seuraavan puusukupolven puun kasvua pitkällä aikavälillä. Esim. savikoille se ei sovi ollenkaan. Asiasta löytyy lisätietoa, jos joku haluaa perehtyä asiaan ; joltain ostajan edustajalta kysyttäessä ei saa ihan  oikeaa kuvaa tietenkään.