Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Unohditko A.J viljelymateriaalin parantumisen kasvua lisäävän vaikutuksen ? Esim. Suomessa ja Ruotsissa siihen on satsattu melko paljon ja kasvun lisääntyminen myös tulevaisuudessa johtuu osin siitäkin.
Kasvun kiihtymisen hyytyminen voi johtua monesta eri asiasta tai sitten sitä ei ehkä todellisuudessa aina olekaan. Kuusen istutus on lisääntynyt niillä alueilla, joihin koivu ja mänty sopisi paremmin . Johtuisiko kasvuviive niistä (?) . Kuusihan kasvaa alkuvuosina hitaammin kuin mänty, ra-koivusta puhumattakaan. Metsien hoitamattomuus saattaa olla myös yksi syy ; kun taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia ei tehdä, alkaa itseharveneminen pudottaa ha.kasvuja jossain vaiheessa.
” Laiska, kouluttamaton ja ammattitaidoton metsäkoulun opettaja… ”
Noinko helpolla ennen pääsi metsäkoulun opettajaksi ?
Varmaankin . Mutta nykyään (ja vuosia sitten jo) pitää opiskella ihan eri tavalla siihenkin ammattiin. Eräskin kurssikaveri opiskeli 4v:n metsäopiston jälkeen yliopistossa vielä monta vuotta ennen kuin pääsi opettajaksi. Mutta niin ne ajat ja tavat muuttuu…
Samasta syystä kuin tie voi mennä huonoon kuntoon painon alla, metsäajourien pinnan vähäisestäkään rikkoontumisesta huolimatta urat voi silti johtaa metsän kasvun heikkenemiseen. Kun painoa on paljon, maa tiivistyy ,veden ja ravinteiden kulku heikkenee juuriston alueella ja pintavesien kulkukin voi muuttua aiheuttaen eroosiota.
Sillä on eniten vaikutusta ensiharvennusmetsissä ja muuallakin ; avohakkuualueen hakkuutähteiden keräys saattaa aiheuttaa sekin kasvutappiota seuraavan sukupolven metsään. Heti pikkutaimikossa sitä ei huomaa mutta on tutkittu esim. kuusikon pituuskasvun vähenevän keskimäärin 2 vuoden kasvun verran. Että ei ole ihan ilmaista lisätuloa ne kympit tai sataset joita hakkuutähteistä maksetaan.
Valkoinen väri heijastaa hyvin lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Siksi on jossain suunniteltu jo mm. suurkaupunkien talojen maalaamista valkoisiksi ja peltojen kalkitsemista tjms. Sama ilmiö toimii metsien aukoissakin lumisilla alueilla. Siksi esim. Suomen tapauksessa, kun lunta on maassa varsinkin pohjoisempana n. ½ vuodesta , CO2 -päästöjen laskeminen ei ole ihan yksinkertaista. Avohakkuukaan ei automaattisesta lisää päästöjä ,( varsinkin koska viljelty metsä lisää kokonaiskasvua), mutta myös valkoinen heijastuspinta saattaa muuttaa tilannetta.
Eri asia on jos isot hakkuualat jätetään oman onnensa nojaan kuten Kanadassa ilmeisesti ainakin suurelta osin tehdään. Venäjällä sama homma. Sademetsien hakkuilla on vielä suuremmat negat.vaikutukset.
Metsäautotien ”virallinen” rakentaminen on niin kallista (suunnittelukuluineen) , että sen kuoleentumisaika on usein n. 30 vuotta tai voi olla joskus että ei maksa itseään takaisin koskaan. Ilman kemeraa tien saa tehtyä yleensä aika paljon edullisemmin. Riippuu sitten tilanteesta onko se muuten järkevää ( jos osakkaita on paljon ).
Tienteon kemeratuissa on sama periaate kuin muissakin metsäpuolen k-tuissa ; eli valtio hyötyy niistä pitkityksessä niin paljon, että kannattaa. Metsäteollisuus liitännäisineen kun tuottaa niin hyvin myös verotuloja eikä puiden kuljetus onnistu ilman toimivaa tiestöä.
Maaperän päästöistä joku väitti avohakkuualueen päästävän niin paljon CO2 :a , että puuston kasvu ei kompensoi sitä kuin ehkä koko kiertoajan kasvun jälkeen. Se ei voi pitää paikkaansa koska maanpinnan käsittelyäkin voidaan tehdä moneella eri tavalla ja yleisin menetelmä eli laikkumätästys (tai kääntömätästys) ei lisää päästöjä läheskään yhtä paljon kuin täysmuokkaus.
Kasvu on uuden sukupolven kuusentaimilla tällä hetkellä jo n. 25 % metsikkösiemenalkuperää parempi. Hiilensidontaan ja kannattavuuteen sillä on huomattava vaikutus. Taimet voi olla ainakin alkuun vähän tavallista kalliimpia mutta alkukustannusten nousu kuittaantuu paremman kasvun avulla hyvin , jos kasvupaikalla ei ole liiaksi juurikääpälähteitä ennestään : Siihen ei auta kuin puulajin vaihto.
Voisi arvioida toki. Mutta tarkemman tiedon saa juuri tuosta linkittämästäsi taulukosta.
Sen mukaan koko tämän vuoden havupuusellun hinta on ollut nousussa 1000 $ ;sta 1200 $:iin Euroopassa. USA :ssa hinta on korkeampi ; yli 1400 $/t. Kemihierteen hinta (Kiina) +600 $ /t.
Hiertämällä ei sellua kovin paljon Suomessa enää nykyään tehdä.
” Lumber prices ” = puun hinnat
” Softwood pulp prices” = havusellun hinnat , Taulukko nro 3 .
Lehtinen on hankkinut omaisuutta yhteisistä varoista maksetuilla edustuspalkoilla. Pitäisi siis sosialisoida hänen asunto-omaisuutta ja mitä kaikkea lienee omistuksiinsa hankkinutkin.Vaikka asunnottamat voisi ihan hyvin majoittua välillä LL:n omistamiin kiinteistöihin. Nehän on kaikkien yhteistä omaisuutta samalla logiikalla kuin metsäautotietkin, joista tosin ei suinkaan kaikki ole saaneet valtionapua missään vaiheessa.
Nuo hinnat oli yli puoli vuotta sitten. (Nykyhinnat on erilaiset. kts. taulukko alalaidasta)