Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Havusellun nykyhinta : + 1200 – 1400 $ / t . ( = n. 1050 – 1250 € /t )
Kuitupuun kantohinta pitäisi olla jo yli 30 € / kuutio, jos olisi seurannut (markkinatalouden mukaisesti) lopputuotteiden hinnan nousua.
Samalla k-hinta olisi ”normalisoitunut” siihen tasoon , jolla sen olisi pitänyt ollakin jo aikoja sitten.
Ei koko liiketoiminnan tuotot ja kulut kerro pelkästään sellunteon kannattavuudesta ja kulurakenteesta paljoakaan.
Selluntuotanto on alkanut tuottaa entistä paljon paremmin vasta tämän vuoden puolella kaikilla metsäyhtiöillä.
Luonnon eläinten väheneminen myös Suomessa on tosiasia mutta syyt siihen on sitten moninaisemmat kuin pelkästään mesänhoidosta johtuvat, (kuten joku esitti vasta tv-keskustelussa , jossa mm. P-Pekka Petelius oli haastateltavana). Vieraslajien lisääntyminen on suurempi syy esmes metsäkanalintujen katoon kuin avohakkuut, joita tehdään kuitenkin suht. vähän/vuosi. Supikoirat, kanahaukat ja jopa kauriit hävittää metsälintuja ja munia. Supikoira varmaan pahin tuossa asiassa, kanahaukan ohella. Kun niitä tuli metsiin, niin samalla hävisi lintupoikueet melkein olemattomiin. Suurpedotkin kuulemma muka vähentyneet. Vaikuttaa päinvastoin lisääntyneen ilvekset, ahmat ja sudet. Karhujakin liikkuu ennemmän kuin aiemmin myös lähellä asuinalueita.
Metsäteollisuuden sellun tuotannon liikevoitto% :t taisi olla jo lähempänä 30:tä kuin 10%:a. Lisääntynyt melkein 10 %-yksikköä. UPM:kin alkanut ostaa halpaa kuitupuuta myös pohjoisesta; kannattaahan sitä kuljettaa melko pitkiäkin matkoja, kun hinta on silti selvästi pienempi kuin tuontipuun.
Yläharvennus ko.kuvan männikköön on ihan hyvä valinta ja luultavasti paras vaihtoehto. Ei alaharvennusta ole mikään pakko tehdä muuten kuin jk:n markkinointipuheissa tasaikäisissäkään metsissä.
Ristijärvellä vuosikasvu on sen verran hidasta , että ei sitä voi suoraan verrata esim. Keski- Suomen alueella olevaan metsään.
Kokonaiskasvu heikkenee siinä vaiheessa kun uudistumisen varmistamiseksi metsän PPA lasketaan sopivan alas. Varsinkin kuusikko kärsii siitä myös tuulituhojen lisääntymisen vuoksi.
Pienaukkojen tekeminen tarpeen mukaan aiheuttaa lisää kasvun hidastumista ja joutuu niissä taimikonhoitojakin tekemään vaikka sitä ei noteerata kannattavuuslaskelmissa mitenkään. Mutta saattaa olla silti toimiva ratkaisu joskus sekin , kun kasvupaikat ei ole kovin tuottavia ja maaperä on tarpeeksi karu jotta uudistuminen onnistuu ilman muokkausta ja viljelyä.
Sarkasmi on vaikea laji näemmä…
Testauksissa on ollut sekä kotimaisia että ulkolaisia tuotteita joka kerta. Mm . kananmunat on kotimaan tuotannossa pääsääntöisesti salmonellavapaita. Luomumaito eroaa niin maultaan kuin sen käyttökelpoisuudeltaankin maitoallergikkojen kohdalla.
Se on kyllä totta että kotimaiset tehoviljellyt tuotteetkin on melko puhtaita verrattuna joihinkin ulkolaisiin vastaaviin.
Joo on kokeiltu taimitassuja pellonmetsityksessä kuuselle 14 v. sitten. Puutikuilla suojat kiinni laikkuihin . Hyvin toimivat vaikka heinät kasvoikin melko korkeiksi. Jos oikein paksu ja korkea ryönä,niin voi suojalätty käydä pieneksi. Muutamia pihaistutuspuita olen suojannut paksuilla sanomalehdillä (hesari ja maastulli käyvät hyvin ; solisalirattia/kansantahtoa saattaisi puut oudoksua väripäästöjen takia). Sanomalehdet sopii vain pieniin istutuskohteisiin.
Ulkomailta tuotu ruoka tulee aina loppupeleissä kalliimmaksi kuin kotimainen. Kriisitilanteissa ilman omaa riittävvä tuotantoa oleva maa kärsii ensimmäisenä nälänhädästä.
Puhtaampi kotomainen on ainakin tähän asti ollut ihan selvä asia lääke- ja rikkaruohomyrkkyjen jäämien osalta. Kumma kun vas.puolueetkaan ei oikein ole pyrkineet lakkauttamaan maas.tukijärjestelmää. Se johtuu tietysti siitä että tuista suurin osa menee käytännössä elintarviketuotantoketjuun ja kaupalle duunareille eikä varsinaisille viljelijöille. Mikäs sen järkevämpää olisikaan kuin maksaa Suomeen tulevat tuet ulkomaille ja odotella sitten niitä ”halpoja” tuotteita kauppoihin. Dumpattuja tuotteita vois saadakin halvalla aluksi. Huonoimmat erät tyyrätään tietysti päasiassa muualle eikä kotimaahan. Ja hinta nousee kysynnän mukaan tottakai.
Kun kerran tukematonta ruoan tuottamista ei harrasteta missään EU:n alueella,niin ei sitä täälläkään voi tehdä.
Amerikasta oli aikoinaan artikkeli 40 vuotta luomutuotantoa harjoittaneesta maanviljelijästä, jonka satatasot (vaihtelevilla lajikkeilla) oli korkeampia kuin naapurien tehoviljellyillä tiloilla. Se on taitolaji luomuviljelykin ja perustuu vähän eri asioihin kuin apupaskalla ja myrkkyjen avulla väkisin kasvatus. Sikäli ajankohtainen asia, että peltojen kasvihuonekaasujen päästöjen ja ravinne valumien määrät liittyy läheisesti siihen mitä viljelymenetelmää käytetään ja miten maasta huolehditaan viljelyalustana. Oikeanlainen maanhoito vähentää päästöjä ratkaisevan paljon.
Aikoinaan paperiliiton Ahonen , joka edesauttoi onnistuneesti metsäteollisuuden siirtymistä ulkomaille, puolusti eläkeyhtiöiden johtajien suuria eläke-etuja. Ei ollut vain oman lompsansa puolustaja silloin , paitsi että oli itse siirtymässä eläkkeelle, se saattoi vaikuttaa asiaan.
Jaa, muistin sitten päästöuutisen väärin. Laivojen lukumäärä oli pienempi ja ainekaan ei ollut sama ”myrkky” eli ei ollut CO2 (joka ei olekaan mikään kovin haitallinen vaan hyvin tarpeellinen yhdiste kasvun kannalta).
Sama vika noissa uutisissa kuin aikoinaan kun lihakauppiaan mainoksessa luki : ”Kani -hevosmakkaraa”. Kysyttäessä koostumusta kauppias paljasti, että puolet on kania ja puolet hevosta. Vielä tarkemmin kysyttäessä ilmeni, että makkaraan oli pantu yksi kani ja yksi hevonen.