Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jakohihnojenkin kanssa on ollut ongelmia ainakin 1,2 l ja 1,4 l tsi -malleissa. Oulun seudulla varsinkin. Onhan niitä muissakin merkeissä omat ongelmakohtansa mutta volkkareissa ainakin vaikuttaa olleen tavallista enemmän. Jokainen voi tietysti hankkia itselleen sopivimmaksi katsomansa auton eikä siinä esmes jollain päästögrammojen määrällä ole paljon käytännön merkitystä. Vielä vähemmän toisten mielipiteillä niiden co2-päästöjen laskennallisissa määrissä, jotka h-autoilla on melkein merkityksettömiä kokonaisuuden kannalta.
Ei tietenkään tuoda maailman suurimmilla laivoilla haketta. Ne laivojen päästöt antaa vain hyvän perspektiivin koko hiilipäästöasiaan. Samalla tapaa kuin lentoliikenteen aiheuttamat päästöt, jotka vastaa esim. yhden kaukomaiden lennon osalta jo helposti yhden vuoden autoilun aiheuttamia hiilipäästöjä kotimaassa.
” Nykyiset 72,4 milj. kuution hakkuut on sellaisella tasolla, että siitä ei voida mennä yli, jos halutaan säilyttää maapallo ” . Nyt on Anttipoika antanut painavan ja ”asiantuntevan” lausuntonsa .
Enemmän niillä volkkareilla taitaa tulla ajokilometrejä kuin pösöillä. Huoltokustannukset ja käyntivälit vaikuttaa kokonaiskustannuksiin kuitenkin melko paljon. Pitkän takuun autot joutuu käyttämään suht. kalleissa huolloissa usein. Sieltä ne pitkän takuun kustannukset palautuu autoliikkeelle.
Saksalaisissa autoissa on yleensä hyvät ajo-ominaisuudet . Volkkarin lähiajan aikaiset ongelmat kaksoiskytkinvaihteistoissa ja jakopäänhihnojen kanssa on kyllä heikentänyt niiden luotettavuutta.
Taisi olla 50 suurimman laivan hiilipäästöt yhtä suuret kuin koko maailman h-autojen päästöt.
Eikä ne baltian puutkaan ole sieltä sataman ympäristöstö korjattu. Rautatie- tai vesistökuljetus vielä paremmin sopii hyvin Suomen olosuhteisiin keskimääräistä pidemmillä välimatkoilla.
Ruskohiiltä käyttävät aika paljon ainakin Virossa.
Jatkuvan kasvatuksen yksi osio, joka on metsätaloudessa yleensä se tärkein, eli taloudellinen kannattavuus yritetään nähdä parempana kuin se käytännössä yleensä onkaan.
NNA -laskuissa uudistuskuluja vastaa jk:ssa pystyyn jäävän puuston arvo ja korjuukulujen erotus suhteessa päätehakkuuseen, jos lähtötilanne on se. Kun myös ne otetaan huomioon , vain melko harvoin saadaan jk kannattavammaksi normaalikoroilla laskettaessa pohjoisinta Suomea ja karuimpia maita lukuunottamatta.
Mitä olen laskenut eri koroilla vertailuja, niin ihan hyvin pärjää tasaikäinen+istutus jk:lle n. 4 %;n korolla (Keskisen -Suomen alueella /tuore-/lehtomainen kangas). Kasvatuskuluihin voi saada säästöä muutenkin kuin jättämällä ne kokonaan tekemättä. Korkolaskuihin pitää lisätä aina myös riskilisä, joka ei ole sama kaikissa sijoituksissa.
Kuitupuun liian halpaa hintaa voi kompensoida kasvattamalla niitä vähemmän/ha . Ei siihen tarvita välttämättä jatkuvaakasvatusta.
Vielä yksi pointti korkolaskuista : Jos esmes 100 €:n korkotuotto on 6 % , niin 200 €:n tuotto 4 % :n korolla on enemmän. Se harha voi syntyä jos liiaksi tuijotetaan pelkkään laskentakorkoon metsänkasvatuksen tuottojen arvioinnissakin.
Kujalan metsänkasvatuksen kannattavuus on kytköksissä Arvometsä-firman tulokseen.
Ei jk:sta ole vielä pitkän aikavälin tuloksia Suomessa olemassa. Siinä mielessä ”aikaisemmin aloittaneet” on varmemmalla pohjalla, koska tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa on paljon olemassa tasaikäisen kasvatuksen puolella. Tosin jk:stakin on olemassa tutkimuksia mutta suurin osa niistä ei puolla jk:sta pidemmällä aikavälillä (mm. kuusettumisen ja lisääntyvän juurikääpäriskin takia).
Kannattavuusero jk:n hyväksi johtuu usein esityksissä siitä, että verrataan epätasapuolisesti tasaikäistä, jossa tehdään vain alaharvennuksia ja uudistetaan kaikkein kalleimpien kulujen mukaan, kuten Kujalakin artikkelissa tekee.
Voihan siitä metsäpalstasta lohkoa puuhapalstan tai useammankin ja myydä loput, jos haluaa lapsille jotain säilyttää.
Fsc:hen kuuluu muistakseni , että osaa metsistä hoidetaan jk;n menetelmin / suojeltuja kohteita ja lehtipuuvaltaisia metsiä on jokin min. määrä ( olikohan 5 + 5 % mp:alasta?), säästöpuita parikymmentä kpl/ha vai olikohan se min. 10 m³/ha. Vesistöjen varsille tavallista leveämmät suojakaistat, ei vierasperäisien puulajien kasvatusta ( hybridihaavan kasvatuskin kyseenalaista ). Tarpeelliset metsänhoidot tehty. (Pääpiirteittäin kuitenkin noin.)
Ei käytännössä juuri mitään eroa ns. kevyempää sertiin ainakaan omassa metsässä, kun ei ole th- eikä eh- rästejäkään. Säästöpuita saattaa olla joku puu vähemmän pystyssä. Lehtipuusekoitus ei joka paikassa ole 10 %, koska ei ole oikein järkeä yrittää kasvattaa niitä sopimattomissa paikoissa männikkökankailla.