Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Melko suuri tekijä kannattavuuden vertailussa on jalostetun alkuperän + sopivan maanmuokkauksen antama kasvulisä. Nekin pitäisi ottaa huomioon esim. NNA:ja laskettaessa.
Koivikon ja männikön alla kuusi kasvaa vielä kohtuullisen hyvin. Kuusikon alla heikommin. Riippuu tietysti metsän tiheydestäkin puiden koosta.
Tuo korjuun hintaero päätehakkuun ja poimintahakkuun välillä on yleensä suunnilleen tuo sama eli harvennuksen hinnalla menee. Joskus voi saada neuvoteltua edullisemmankin korjuun.
Mitenkäs tämmöinen yhteismetsä , joka näin sähköisenä aikana voisi olla mahdollista hoitaa: jokainen yhteismetsän osakas saisi osuutensa entisen oman metsänsä tuotosta ja saisi päättää metsänhoidosta haluamallaan tavalla. Mahdollisten lisämetsien ostamisen jälkeen hankitut metsät hoidettaisiin yhteisen suunnitelman mukaan ja tuotto & kulut jaettaisiin maksu- osuuksien mukaan. Kirjanpitotietojen siirto ja kokouksetkin voisi tapahtua nettiyhteyksien avulla. Veikkaan että tavallinen yhteismetsä toisi liian monta vastakkaista mielipidettä ja samalla kaavalla koko yhteismetsän hoitaminen ei onnistuisi .
(Jätkä)
Varmaan juuri noin. Ei ehtinyt kovin paljon kuitupuun hinta nousta kun verrataan vuosien takasiin hintoihin. Tukin hinta nousi melkein ”kelvolliselle” tasolle.
”..jatkuvapeitteisen edut ovat luonnolle kiistattomat”
Noin juuri EI ole. Monesta eri syystä . Yksi on lämpimät ja kuivat kesät, joiden on sanottu lisääntyvän ilmaston lämmetessä. Metsäpaloalat (latvapalot) laajenee, jos ei ole välillä taimikkoja/muita aukeita alueita. Kuusettuminen lisää kirjanpainajatuhoja ja tyvilahoja, jos luotetaan siihen väittämään, että ”ei tarvitse uudistaa eikä tehdä taimikonhoitoja”. Luonnonmetsiin kuuluu tietysti joskus laajat metsäpalot ja muut luonnonmullistukset mutta metsätaloutta ne ei edistä. Voi olla että jotkut pyrkiikin edistämään suojelumetsien ulottamista entistä enemmän myös talouskäytössä oleviin metsiin kertomalla satuja tuottojen lisääntymisestä hatusta vedetyillä faktoilla.
Varsinkin yksi kuva jk:n (tuottovertailusta ) esittelykuva harsitusta kuusikosta on jäänyt mieleen : kuvatekstissä sanotaan, että hakkuutulo on suunnilleen sama kuin avohakkuussa ja toivottiin, että metsä uudistuu sitten luonnostaan siinä kuusiharveikossa. No ei vain toimi useimmissa tapauksissa.
Ohran hinnannousu-tutkimus on hyödyllinen panimojen kannattavuuden kannalta. Koska ilmastonmuutos, niin kalja maksaa 2 x enemmän ja joku rikastuu . Jos et usko , niin katso vain tutkimusta .
Kuinka olisi, jos dronella kuvattaisiin laserin avulla? Voitaisiin kohdentaa paljon tarkemmin kuin lentokoneella.
Onnistuneeko tuo, kun ainakin se maastolaserkeilauskoje gps pakantimineen on melko iso repussa kuljetettava systeemi. Mutta kun kehitys kehittyy… voi joskus olla toimivakin.
Taimikonhoitoonkin on kai kokeiltu ilmalaivaa, joka napsii raivattavista puista latvat pois. Vai olikohan se vasta suunnitelma-asteella (?).
Jos uudistamista varten ppa lasketaan alle 10m2 niin se on sama kuin siemenpuuhakkuu, männyllähän se jossain vaiheessa tulee eteen jos maapohjan rehevyys ei riitä kuuselle. Se on myös vaihtoehto avohakkuulle sillä molemmat tähtäävät samaan asiaan eikä siinä tilanteessa mitään kasvutappiota tule. On mielikuvitusta kun väitetään että jatkuvapeitteinen kasvatetaan 200kpl/ha runkoluvussa, tällaisen väittäjä ei tiedä koko asiasta yhtikäs mitään
Mutta kun se PPA laskee jk:ssa siihen n. 10-12 m²/ha joka kerta , kun ylispuuhakkuu tehdään. Siihenhän se perustuu : hakkuut 15-20 vuoden välein harvaksi ja sen jälkeen odotellaan uusien pienempien puiden järeytymistä. Kasvutappio johtuu liian harvasta asennosta ja kasvu elpyy hitaasti ja tuulituhoja tulee herkästi.
200 kpl/ha tiheydessä kasvattaja oli jk:n ”harrastajaveteraani” , jota oli haastateltu jossain. Jos ne puut on 2-3 kiinnon kokoisia , niin silloin ei paljon enempää niitä sovi kasvamaankaan. Maisemapuita voi kasvattaa mutta ylijäreät tukit ei kelpaa kuin hyvin harvoille käyttäjille.
Uuden metsälain tuoma mo:n vapaus päättää metsänkasvatusmenetelmästä itse on hyvä asia.
Jotkut jk:n mainoksista ei ole realistisia, siinä menee vähän pieleen. Kun luontoaktivistit sitten ottaa totena kaikki väittämät ja niitä mainostavat omien päämääriensä mukaisina ”tutkittuna totuutena” lehdissä ym. tiedotusvälineissä, voi monille syntyä liian optimistinen kuva siitä ”ainoasta oikeasta” metsien käsittelymenetelmästä.
Tuottovertailuissa jk:a verrataan yleensä aina vain alaharvennuksilla käsiteltäviin tasaikäisiin metsiin, ei lasketa kuluja tulevan koskaan taimikonhoidoista eikä mahdollisista täydennysistutuksista, ja uuden taimikon syntymisestä ja sen jatkokehityksestä annetaan helposti liian positiivinen kuva . Myöskään uudistumisen aikaansaamiseksi tehtyjen hakkuiden PPA:n alas laskemisen aiheuttamaa kokonaiskasvun hidastumista ei yleensä oteta huomioon. Karumpien metsämaiden liika kuusettuminen voi olla yksi heikko kohta myös monimuotoisuuden vähenemisen kannalta.
Joihinkin tapauksiin jk silti varmasti on ihan hyvä menetelmä . Mutta silloin pitää olla monen eri tekijän kohdillaan metsässä. Ja kun kaikki ei aina halua saada kunnollista tuottoakaan metsästään, niin sopiihan se tietysti silloinkin ; muut arvot voi olla tärkeämpiä.
Niimpä taisi ollakin. Nykyrahassa 65 € olisi n. 80 € .
Jos joltain jäi huomaamatta, niin kerrottakoon että tuo ed. sivun esimerkkitapaus eroaa jatkuvan kasvatuksen ”markkinointi-tapauksista” siinä, että lisätaimia pitää istuttaa jonkin verran ja taimikonhoitoa pitää myös tehdä.
Timppa on oikeassa siinä, että alikasvoksen kasvatus olisi tasaikäistä kasvatusta, jos/kun seuraavan sukupolven kuusikko hakataan lopulta päätehakkuulla. ”Jk-oppien mukaista” kasvatus olisi , jos jatkettaisiin hakkaamalla jatkossa vain pääasiassa valtapuita yläharvennuksena.
(Sen verran korjausta laskelmaan, että jäi pois jk:n 1-tukin puiden arvo ja toisesta mä-kylvötyön hinta. Kun ne lisää , tulee lähtökustannuksissa tasapeli )
Laskin eteenpäin tuota esimerkkitapausta. Siinä pitäisi istuttaa ku-taimia n. 200 kpl, jotta lakiraja täyttyisi. (yht. 1200 kpl/ha). Se lisäisi kustannuksia sen verran , että 4 %:n korolla laskettaessa ja 60 vuoden kiertoajalla lopputulos olisi suunnilleen sama sekä jk:ssa että tasaikäisen mä-kylvössä, jos siis päätehakkuu tehtäisiin molemmissa yhtäaikaa.