Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Euron ja markan suhde oli vaihtovuonna n. 1 / 5,95 . Nykyään se on noin 1 / 4,95 .
Inflaatio% riippuu siitäkin minkä hintoja vertaillaan. Elektroniikka on halventunut suhteessa moniin muihin tavaroihin, samoin henkilöautot. Lentokoneella matkustaminen on myös halpunut. Palvelut ja työkoneet yms. on kallistuneet huomattavasti vs. puun kantohinnat.
Nokia lappujakin moni varmaan osti vielä kun niiden hinta oli jo yli 80 € , kun sijoitusneuvojat neuvoi . Sitä ei tiedä kuinka moni parempaan aikaan ostaneista ehti myydä ”hyvänsään” aikana. Ei varmaan kovin moni mutta voi olla heitäkin.
Joo, en tunne Ml:n bonusasiaa perinpohjin. Mutta bonukset ym. maksaa lopulta kuluttaja omasta pussistaan ostamiensa tuotteiden ja palveluiden hinnassa. Sama näyttää olevan Ml:llakin käytäntö.
Mitä tarkoitat jh-v ? Eikö mainostamista saisi yhtään arvostella tosiasioilla?
Vai onko se kauppamiehellä niin että mainoslauseet on aina ykkösenä ja todellisuus saa jäädä paremman päämäärän takia taka-alalle?
Vaan minkä verran hiilinielu pienenisi ? Metsän kokonaiskasvu on noussut jatkuvasti eikä edes kestävän hakuun määriä ole hakattu ainakaan koko Suomen alueella vuosikymmeniin . Jos harvennuksia tehtäisiin enemmän, lisääntyisi tukkipuun osuus ja samalla hiilen sitoutuminen pitkäaikaisiin varastoihin. Myös nanosellusta tehdyt uudet materiaalit korvaa entisiä enemmän hiilijalanjälkeä aiheuttavia tekokuituja. Lannoitteita tehdään selluntuotannon sivujakeista, jotka aikaisemmin kelpasi enää energian tuottoon jne.
Miten Tolopaisen ”kuluista saa bonusta” toimii ? Olen ollut siinä luulossa, että niitä puun myynnin bonuksia voi käyttää mh-kuluihin eikä toisinpäin. Mutta mitä tulee firmojen mh:n hintoihin , niin näyttää niihin kuuluvan se ”bonuslisä” , joka ei ole mo:n lisätuloa. Ainakin tarjousten perusteella siltä näyttäisi.
Inflaatio oli joinakin vuosina 2000-luvulla ~ 3-4 % (joskus taisi olla yli 4%;kin). Jos silloin sai 6-7 % koron sijoitukselle tai osuuspääomalle , se ei ihan vastaa nykyistä tilannetta, kun inflaatio% on n. 1,5 . Mutta tottahan se on, että heikompi puun myyntihinta kompensoituu aika hyvin osuusmaksujen korkoina, ellei sitten laske niin, että muualta saa saman tai paremman koron.
Eivät tässä faktat riitele, vaan se mitä politiikkaa faktojen pohjalta tulisi tehdä.
Faktat ei välttämättä riitele muuten kuin että toisilla vaikuttaa olevan eri faktat käytössä kuin toisilla. Esmes S.Hassi kertoo kuinka Suomen muut toimet hiilitaseen parantamisessa valuu kokonaan mitättömiksi, jos metsää hakataan nykyistä ennemmän. Mihin faktaan tuokin lausunto perustunee ?
Nmh:n tuki ensiharvennuksille joutaisi lopettaa. Kun se uusin versio tuli voimaan v.-15 , laski eh-kuitupuunhinta tuen verran. Metsäteollisuus pärjää erittäin hyvin ilman tukea kuitupuun kantohintaan, joka on Suomessa laskenut jo n. 30 vuotta.
Edellisen hallituksen loppupuolella Rinne pisti vielä paremmaksi : vastusti alotteita, joita oli itse ehdottanut. Mutta tietysti kaikki menee paremmin josko Rinteestä tulee seuraavan hallituksen pääministeri 🙂
Saman ongelman ratkaisun voi kummallisesti nähdä aivan päinvastaisella tavalla.
Kun puhutaan kertakäyttökulttuurin vähentämisestä vähemmän ympäristöä rasittavien keinojen avulla, luulisi uusien puuperäisten tuotteiden olevan erinomaisia ko. tarkoitukseen : Muovia ja sementtiä korvataan kierrätettävillä ja pidemmän aikaa hiilivarastoja muodostavilla rakenteilla ja materiaaleilla ( tekstiilit, kartonki ym.) . Lisäksi metsien uudistuminen tekee puusta uusiutuvan energialähteenkin loppupeleissä, kun kaikki muut saatavat jakeet on korjattu pidempiaikaiseen käyttöön.
Metsättömien alueiden metsittäminen on parasta hiilensidontaa . Sopii erityisesti eteläisempiin maihin, joissa metsät on tuhottu tai niitä ei ole ollenkaan (eikä uudistumista tapahdu itsestään kuten osassa Suomen metsissä tapahtuu). Joku suomalainen porukka ( Luke , St1 ja muitakin taisi olla mukana) istuttaa Marokkoon metsää aavikolle kokeeksi. Siinä olisi esimerkkiä Harkin porukallekin toimivasta ympäristövaikuttamisesta hiilensidonnan lisäämiseksi.
Ei sitä mersuindeksiä oikein noin voi käyttää. Jos verrataan , niin pitää verrata samojen puutavaralajien kesken. Kuk 150 mk / kuk 21 € —> 150 000 mk/ 219 000 mk ja 21 000 €/ 40 000 € . ( 190 ja 180 c mersu taitaa olla lähinnä verrattavissa toisiinsa)