Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Rane2 ei nyt ymmärtänyt pointtia. Silakkapuntarimiehet jyryyttää aina ykkösvaihteella mutkasilla ajouran tekeleillään mutta Jätkä ajelee millintarkasti tehtyjä ajouria kutosvaihteella ja nakkelee myös kalikat kyytiin käsipelissä, jos kuormain alkaa vaikuttaa liian hitaalta tuottotavotteisiin nähden.
Jos halutaan erottaa jk ja tasaikäinen kasvatus toisistaan (tässä tapuksessa), niin se tapahtuu latvuskerrosten määrien perusteella. Jos on yli 2 latvuskerrosta, niin voidaan puhua erirakenteisesta kasvatuksesta. Voi olla joskus makuasia miten haluaa nähdä asian. Ainakin täydennysistutuksen voisi ajatella tekevän metsästä jossain määrin erirakenteisen. Ja on tuolla myös alle 2-tukin mäntyjä, joista parhaat voi jättää pystyyn. Jos homma ei pelitä, niin alue pitää lopulta päätehakata ja vaikka sitten kylvää männylle. Kasvupohjan puolesta luontaisen mä:n ja ku:n pitäisi kasvaa yhtä hyvin. Alikasvoskuusten kasvut oli nyt osin 30 cm /vuosi eli ihan ok männikön alla.
Jk- vaihtoehdossa harvennukselle päästään n. 20 vuoden päästä, joka olisi n. 10 vuotta ennen mä-kylvöksen ensiharvennusta. Kuitupuuta + tukkia jonkin verran. Männikön eh:sta kuitupuuta ja ehkä vähän pikkutukkia tuossa vaiheessa.
”Köyhtyneet ” maksoi tosiaankin hyvin verrattuna nykyaikaan. Sen jatkajakin maksoi melko hyvin vielä markka-ajan loppupuolella. 2002 muistaakseni kuusikuitupuun pystyhinta päätehakkuulla oli 22,50 € , joka olisi nyky(tukku)hinnoilla n. 27 € . Koivutukin hinnat on rommanneet eniten ; noin puoleen entisistä. ML:kin taitaa ostaa ko-tukkeja Suomesta ja rahtaa ne Viroon vaneriksi liimattavaksi. Rahtikulut maksaa puun myyjät. No eipä toisaalta ole pakko eikä kannatakaan kuitupuun hinnoilla laatutavaraa myydä.
” CO2:n päästöoikeuksien nollauskauppa”- niminen verkkokauppa näkyy olevan olemassa.
Maksat vain autoilusi tuottamat päästöt (laskurista näkyy) n. 31 € /tn. Katsoin että oma autoilu olisi kuitattu reilusti alle 100 €/a maksulla. Mutta verottaja voisi siitä jo vuosittain perimästään päästöperusteisesta ajoneuvoverosta hyvin käyttää osan tuohon. Ei menisi kuin pieni murto-osa verosta .
Oikean metsätr:n kuormaajan ja maataloustr:n metsäperäkärryn kuormaajalla on iso ero.
Ei pikkukuormain jaksa puristaa tarpeeksi. Melko hyvällä keskikokoisella tr:n metsäperäkärryllä olen ajanut pitkää koivua pinoon moton jäljiltä röykkiöistä eikä ole kovin helppoa saada kunnollista pinoa niistä. Metsäkoneella kuormausta olen joskus kokeillut ja ero on luonnollisesti huomattava nopeamman ja tehokkaamman kuormaimen eduksi.
Tuommosen 20-25 mottia/pv enskaa harventavan ukon voisi palkatakin muutamalle kohteelle töihin. Tahtoo vain olla niin, että näytöksissä se onnistuu hyvin sekin mikä ei käytännössä juuri koskaan.
Yksi esimerkkikohde johon jk voisi sopia : Puolukka-mustikkatyypin turvekangas männikkö johon oli tarkoitus tehdä avohakkuu ja sen jälkeen mä-kylvö. Kuviolla on kuitenkin noin 100o kpl/ha kuusia, joiden pituus vaihtelee ~2 – 8 m välillä. Joitain pienialaisia aukkoja on mutta jos aukon reunakuuset ei ole jo liian isoja (< 3 m ), sen voi täydennysistuttaa .
Edellytyksenä on, että kuusissa ei ole tyvilahoa liiaksi , metsätyyppi sopii kuuselle ja alikasvoksen tiheys on riittävä. Ylispuuhakkuu talvella lumikelillä ; ei kuitenkaan kovalla pakkasella. Täydennysistutus ja raivaussahalla muutaman kuusikkopuskan harvennus.
Korjuun kustannus /m³ nousee hieman : poistuman keskikoko nousee mutta jäävän puuston varominen lisää k-kuluja ehkä n. 2 € /m³. Poistuma /ha = n. 220 m³. (n. 30 m³ jää pystyyn).
Jk:n lisäkulut : 440 € + 200 € (pystyyn jäävät kuitupuut) + 200 € (raiv.& täyd.istutus) = 840 €
Avohakkuu + mä.kylvö : 200 € (hakkuualan raivaus) + 720 € ( laikutus & valiomä-siemenkylvö)
= 920 € . Eli melko pienet erot kuluissa lähtötilanteessa.
Kuusikon kasvatuksessa päästään jatkossa nopeammin harvennushakkuulle ja taimikonhoitokulut joita mä-kylvövaihtoehdossa tulisi ( n. 150 + 170 = 320 €) jää pois. Männikkö tosin kasvaa n. 30 % enemmän puuta kuin luontainen kuusikko. Mutta kuusikon kasvatus olisi tod. näk. silti tuottavampaa tässä tapauksessa.
Onnistuakseen kunnolla jk vaatii enemmän reunaehtoja ja metsänhoitamista kuin usein uskotellaan. Mutta jos sitä harrastettaisiin vaikka n. 10 %:lla talousmetsistä, ei sillä ole juuri merkitystä mihinkään suuntaan hiiilensidonnassa.
Päinvastoin osuuskorot nousevat huonoina aikoina kun korot nousevat.
Voihan sitä itseään huijata noinkin. Jos ja kun korot nousee , myös inflaatio% nousee. Reaalikorko on eri asia kuin nimelliskorko, jonka sijoituksesta tms. saa.
Muistaakseni Metsäliiton maksama osuusmaksun nimelliskorko oli aikoinaan, kun inflaatio% oli 4-5 %:n kieppeillä, suunnilleen sama kuin nykyäänkin.
Ja kyllä se peruskorko voi nousta. Nytkin USA:ssa se on jo yli 3 %.
Osuuskunnan osakkaat on omalta osaltaan vastuussa tuloksesta, joten huonoina aikoina osuusmaksun korkokin joustaa alaspäin. Niin se vain menee. Osuuskunnan konkurssitilanteessa ( jota ei ole tässä Ml:n tapauksessa näköpiirissä) sen jäsenet saa viimeisenä saatavansa (tai tavallisesti ei saa niitä ollenkaan).
Pituus – paksuus- ja juuristonkasvu. Tuossa järjestyksessä puun kasvu menee keväästä syksyyn.