Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Noilla ehdoilla ” . Joo mutta kun se on juuri toisinpäin. Hinnat on yleensä vähän huonommat kuin muilla. Positiivista parempi korko osuuskuntamaksulle.
Ay-toiminta on aikoinaan varmaan ollut hyväksi, kun työolot on olleet yleensä huonot.
Nykyisin vain on niin, että ay-eliitti on se uusi ”kapitalistien kerho” , joka haluaa määrätä kaikesta työmarkkinoilla omaksi edukseen, jopa ohi hallituksen ja eduskunnan. Työttömistä ja pienyrittäjistä ne ei välitä yhtään mitään. Verovaroista jokainen maksaa, halusipa tai ei, niille piilotukea lakkokassaan, suuriin palkkoihin ja firmojen hallituspaikkapalkkioihin.
Aalto (tai joku toinen ay-pomo) oli rehvastellut pienyrittäjille, että ”teillä ei rahat riitä irtisanomistilanteissa rahat lakitupaan, vaan meilläpä riittää”. Riittää kun ei tarvitse maksaa veroja ns.”yleishyödyllisen”- pörssifirman tuloista. Osuvampi nimi vuokrafirmalle olisi ”yleishyödytön”.
tiedetuubi.fi/luonto/suomen-metsien-pinta-ala-kasvanut-roimasti-sadassa-vuodessa
Tuolla kerrotaan, että 110 vuodessa Suomen metsäpinta-ala on kasvanut 20 % 1900-luvun alusta.
Vuosikasvu on muistaakseni n. kaksinkertaistunut 1950-luvun kasvusta.
A.J.
Tarkoitin tuolla hiilensidonnan määrittämisen vaikeudella sitä, että ei ole päästy yksi-(eikä edes kaksi-)mielisyyteen metsän hiilensidonnan nettomäärästä. Maaperään sitoutuvat ja sieltä mahdollisesti lähtevät kasvihuonekaasut vaikuttaa myös asiaan. Kuka määrittää ja millä perusteella sitten metsän nettosidonnan määrän ? No kaipa siihen jokin kompromissi voitaisiin saada, jos jokin hiilensidontapalkkio tulisi metsänkasvatukselle.
Jotain tietää metsänhoidosta ainakin melkein kaikki, jotka täällä on kirjoitelleet. Harvennusmallien noudattaminen on hyvä nyrkkisääntö metsänhoitoon. Jotain muutoksia on tullut ajan mittaan , kun ajatellaan että metsänkasvatuksen tulee olla kannattavaa myös metsän omistajalle eikä vain muulle porukalle. Mh:n kannattavuuden muutokseen vaikuttaa mm. työn ja tarvikkeiden ym. hinnan nousu suhteessa kantohintoihin ja eri puutavaralajien hintasuhteiden muuttuminen.
Ap:n aiheeseen : Rinne ei kaikesta päätellen tiedä metsänhoidosta juuri mitään.
Kävin tuossa kävelyllä rantametsässä, jossa on harvennushakkuu tehty 31 vuotta sitten. Ajouralla oli kuusentaimia , joiden pituus on n. 0,5 – 1 m siellä missä on koivuja ajouran reunapuina. Toisessa kohtaa korpijuotissa, joka on harvennettu hyvin aukkoiseksi ja jätetty harvaksi sekametsäksi (n. 20 vuotta sitten ) kasvaa alikasvosta epätasaisesti erirakenteisena. Mäntyjä, kuusia ja hieskoivuja . Siellä voisi harrastaa jatkuvaa kasvatustakin, koska puita kasvaa alunperinkin useammassa kuin 2 latvuskerroksessa. Pariin suurempaan aukkoon ei ole tullut kuin muutamia mäntyjä mutta pääosin tiheys on riittävä jatkokasvatukseen.
Kuusikon harventaminen uudistumista varten videon esittämään tapaan ei onnistu kuin ehkä jossain poikeustapauksessa, jossa metsä on jo aiemmin kasvanut harvassa ja tottunut tuuliin. Nykyiset lämpimät talvet vielä lisää tuulituhoja entisestään, joten keräilymetsätaloutta kuusikkojen yliharventaminen lisää , jos siihen joku haluaa välttämättä aikaansa käyttää.
Hiilitaseen saaminen ”oikealle tasolle” ja sen aiheuttamat toimenpiteet riippuu niistä päätöksistä, joita tehdään EU:ssa. Siinä ei kovin paljon ole esim. metsän osalta merkitystä, että muualta kuitenkin hakataan ennemmän jos Suomessa vähennetään.
Suureempiin päästölähteisiin ei voida vaikuttaa (mm. Kiinan päästöt on isommat kuin USA:n ja Euroopan yhteensä), niin keskitytään sitten pieniin kohteisiin ehkä vähän liiaksikin.
Turvepeltojen c02 -päästöt on suht. suuria ja niihin voidaan vaikuttaa metsittämällä ja tekemällä kangasmaille korvaavia peltoja, joita sitten viljellään maaperää hoitamalla hiilivarastoja lisäämällä.
Erilaiset päästöihin perustuvat verot nousee entistäkin nopeammin. Varsinkin autoilun kohdalla sitä on tapahtunut jo pidemmän aikaa. Hiilen sitomispalkkio metsäpuolella ei ole pois oikeasta koska muuallakin taloudessa lasketaan hiilitonnien arvoja ja ostetaan päästöoikeuksia. Vaikeutena voi olla määrittää metsän hiilensitomiskyky ja -tapa oikein, koska yhtenäistä näkemystä siitä ei ole näköpiirissä.
No niin, Antti on kuunnellut sitä ukkoa, joka radiossa pitkin päivää on kertonut satua (tai väärin ymmärtäen) tuosta em. biopolttoaineiden suuresta hiilijalanjäljestä.
Kertakäyttötuotteiden vähentäminen sopii hyvin hiilen kulutuksen vähentämiseenkin. Muovituotteiden vaihtaminen täysin kierrätettäviin kartonkituotteisiin on juuri sitä.
Monta mahdollisuutta tietysti on aina olemassa. Mutta kun tukki% on todella pieni. Luultavasti muutaman vuoden lisäkasvattelulla se paranee selvästi. Kukin tekee kuten haluaa, kaikki annetut ehdotukset on paljon parempia kuin vaikka pankkien sijoitusneuvojien suositukset. Valitsee vain kohteelle sopivimman se joka metsän näkee luonnossa -eli omistaja päättää.
Joku professööri väittää , että biopolttoaineiden tekeminen puusta pitäisi heti lopettaa sen aiheuttamien hiilipäästöjen takia. Ei kyllä ymmärrä miten se voi aihettaa niin paljon päästöjä , kun sahanpurusta tehdään biopolttoainetta, joka saastuttaa paljon vähemmän kuin fosiilista alkuperää olevat.
Puurakenteisen kerrostalon valmistamisen hiilijalanjälki on 75 % pienempi kuin betonitalon. Sahanpurua tulee sivutuotteena rakennuspuun sahauksesta.