Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Miten se motokuski erottaa kirjanpainajien tuoreimmat syöntijäljet, jos niitä puita ei merkata jalkapelissä etukäteen ?
Jaa, sellufirma otti kerran pikkutukitkin ihan kuitupuun hinnalla. Mutta saattaa toki olla jossain päin maailmaa niinkin, että saha maksaa vähemmän kuin selluyhtiö ; ei kuitenkaan vähemmän kuin siinä kerrallisessa kaupassa.
Kaikki pois ja männylle viljely, jos kirjanpainajatuhoja on siellä täällä. Tai jos vähemmän niin sitten manu töihin ja varovainen laatuharvennus tai merkkaa itse motolle hakattavat puut.
Onkohan niitä enää olemassakaan metsureita, jotka hallitsee e-harvennushakkuun teon ? Ei ole niitä savotoita teetetty enää pitkään aikaan muutoin kuin ehkä kaupunkien puistohakkuissa.
Muutama hankintamies varmaan löytyy , jotka vielä vanhasta muistista harventelee moottorisahalla omia metsiään.
Ne ajouran kannot ei juuri haittaa ajokonetta. Valtralle pitää ollakin matalammat ja tylpät kannot.
Verovähennyksiä saa kyllä tehdä palkansaajatkin eikä vain yrittäjät. Mm. ay-jäsenmaksut on vähennyskelpoisia eli jokainen veronmaksaja maksaa niistäkin osan. Moottorisahakorvaus on metsäpuolella myös veroton. Ja onhan niitä monia muitakin ; matkakorvauksia ja työkalukorvauksia yms. joista ei peritä veroa.
Metsät sitoo eniten hiiltä, kun niiden kasvu on parhaimmillaan eli keski-ikäisinä. Nuorena nopeakasvuiset puulajit (pajut, lepät, koivut, lehtikuusi) niille sopivilla kasvupaikoilla on ylivoimaisia siinä suhteessa. Hölmöä jos laskentaan ei oteta huomioon tukkipuun kokoisen puun korvausvaikutusta rakennusteollisuudessa. Tiheät risukot ei kovasta biomassan tuotostaan huolimatta ole niitä parhaita hiilensitoja metsiä.
Jos oikeasti otettaisiin co2:n päästövähennysten tarve huomioon (muiden hyötyjen ohella), niin Suomessa ja monissa muissakin maissa kannattaisi satsata biokaasun tuottamiseen ja sen käyttöön henkilöautoissakin. Sähköauto ei ole ympäristoystävällinen monesta eri syystä, jotka on aiemmin lueteltu palstallakin jo n. 3 kertaa. Paikallista vaikutusta kaupunkiliikenteeseen sähköautoilla voi olla vaikutusta , muuten ihan yhtä saastuttavia kuin tavalliset polttomoottoriautot.
Karjanlannasta (ja/tai ylijäämänurmesta) tehty biokaasu on hyvä tuote ilmaston kannalta siitäkin syystä, että peltojen hiilitase paranee kompostoidun paremman lannan avulla, jota saadaan sivutuotteena bioreaktoreista. Asian mainitseminen ei tosin miellytä väkilannan markkinoijia, mutta mitäpä siitä ; norjalaiset hankki halvalla sen valmistuksen Suomesta ja nostavat hintojaan jatkuvasti.
Taimikonhoitojen ja ensiharvennusten tekemättömyys ei lisää hiilen sitoutumista yhtään. Päin vastoin koska itseharvenemista alkaa tapahtua sitä nopeammin mitä tiheämmiksi nuoret metsät jätetään. Aluksi PPA nousee mutta männyllä rajat tulee vastaan eh-kokoisessa metsässä jo n. 2000 kpl/ha tiheydessä, kuusella n. 2500 kpl/ha -tiheydessä. Ei niistä allejäävistä puista tule mitään lahopuujatkumoa tms. luonnon monimuotoisuuden kannalta tavoiteltavaa tavaraa. Myös alttius luonnontuhoille lisääntyy riukuuntuvassa metsässä entisestään. Kasvu elpyy harvennuksen jälkeen riippuen kasvupaikasta , puulajista ja metsän tilasta (ikä+kunto) muutamassa vuodessa ja keskittyy sen jälkeen niihin tukkipuukokoisiin, pidempiaikaisiin hiilivarastoihin.
Tämähän on ”selvää pässinlihaa” miltei jokaiselle, joka on metsän kasvatuksen kanssa ollut tekemisissä. Kummallista, että ”asiantuntijalausuntoja” lehtiin antaa tyypit, jotka ei nähtävästi tiedä edes perusasioita metsän kasvatuksesta (Joku kertoi että pitkäaikainen lahopuu lisääntyy kun hakkuut jätetään tekemättä).
Metsityksen lisäämistä pitäisi tehdä varsinkin siellä missä sitä hupenemaa eniten tapahtuu. Afrikassa metsäala pienenee 2 milj. ha /a. Aasiassa hakataan ja poltetaan viidakkoalueita ja muutetaan niitä palmuöljyplantaaseiksi. Keski-ja E-Euroopassa suurin osa luonnon metsäalueista on hakattu jo aikoja sitten muuhun käyttöön. Osittain siksi kai haluttaisiin Suomen metsät saada reservaattiin ja jokamiehenoikeudet tänne koko maailman porukalle. Vaikka alunperin ne on tarkoitettu vain saman alueen (kylän) maattomien elannon turvaajiksi.
Ed. linkin käppyrän mukaan pitkän aikavälin lämpötilan muutoksen trendi on ollut laskeva tähän asti vaikka CO2:n määrä on ollut nouseva.
Monimutkaista on hiilenkierron vaikutusten arviointi, kun toiset tutkimukset väittää toista eikä tietokenemallitkaan välttämättä anna oikeaa tulosta. Liian paljon muuttujia olemassa.
Monella eri tavalla voi itsekukin laskea mutta jos itsensä punnitsee aamulla ja sitten illalla erotuksen ollessa 4 kg , niin onko massa pienentynyt 4 vai 8 kg ? Päivällä juodusta vedestä haihtuu hikoillessa suurin osa. Joskus helteellä liikkuessa kun juotavaa on mennyt 2-3 l , niin silti ei ole tarvinnut kusella käydä yhtään useammin kuin tavallisesti.
Tuli mieleen tositarina tuosta jutusta – Baarimikko soitti kerran Olville ja kysyi :” Milloin se kalja on täällä Kustavissa ?”