Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Harvennushakkuiden rajoittamien puun kasvun lisäämiseksi ei toimisi kokonaisuuden kannalta. Rakentaminenhan ei lakkaa vaikka siihen ei enää käytettäisi puuta. Sementti ja monet öljyperäiset tuotteet aiheuttaa paljon suuremmat hiilipäästötkin kuin metsien hakkuut. Avohakkuiden kieltäminen kokonaan lisäisi haluttomuutta hoitaa metsiä ja vähentäisi kokonaiskasvua ja hiilen sitoutumista.
Mikromuovien haitat luonnossa on myös iso asia. Esmes hammastahnoissa ja pesuaineissa on muovia, joka menee veden mukanana vesistöihin ja kulkeutuu sieltä aina isompiin eliöihin. Miltei kaikki fossiiliperäiset muovituotteet voitaisiin korvata puuperäisillä haitattomimmilla. Melko paljon jo korvataankin mm. pakkauspuolella ja kokonaan muovittomien kierrätettävien kartonkikuppien avulla.
Hevoset ja aasitkin aiheuttaa melkoisia päästöjä (pierut & hengitys) , jos konekulkuneuvoihin ei enää riittäisi polttoainetta. Voi koettaa tietysti vaikka olla tekemättä mitään ja jättää hengittämättäkin, jotta päästöt vähenee. Lentoliikenne ainakin ensin seis, mutta miten sitten mennään porukalla ilmastokokouksiin ? Sitten kun on hiilipäästöt saatu nollattua täällä pohjoisessa, niin voidaan katsoa miten esimerkki vaikutti muihin maihin, joissa myös joitain päästöjä tullenee . Kiina ja Intia ym. kaukaiset maat ottanee heti oppia kuinka päästöt hoidetaan sivistysmaassa. Siitä se lähtee – maailman pelastaminen esimerkin voimalla. Muutenhan ei käytännössä pieni Suomi voi juuri vaikuttaa asiaan oikeasti.
Hiiltä ne metsät kyllä sitoo hyvin , varsinkin kun on verrattu nurmialueisiin. Mutta muitakin luontoarvoja tietysti on olemassa kuin hiilensidonta. Mm. pohjavesien tilanne ja tuholaismyrkkyjen vaikutus muuhun luontoon .
Eucalyptus on kyllä kova kasvamaan etelässä. 7 vuodessa päätehakkuukokoon. Mutta kuluttaa vettä ja ravinteita paljon eikä voi puhua monimuotoisuudesta ja puuntuotannon ekologisesta kestävyydestä niillä alueilla juuri mitään. Siellä on niitä oikeita puupeltoja ; samantyylisiä kuin palmuviljelmäplantaasit.
Kaksijaksoisen (hies)koivu/kuusi metsän kasvatusta on tutkinut ainakin Erkki Verkasalo Metlan aikoina. Parempi sekametsärakenne niissä on kuin jos tehdään pitkään jatkuvankasvatuksen opeilla ja päädytään lopulta siihen todennäköisimpään eli pelkkään kuusikkoon. Jos tyvilahoa on olemassa tilanne on silloin vielä huonompi.
Mutta muuten samaa mieltä, että kannattaa pyrkiä löytämään yhdistäviä tekijöitä eikä keskittyä riitelyyn. Muutama asia jk:ssa tosin perustuu selvästi vain sen mainosarvoon eikä tutkittuun tietoon, joten vastakkainasettelua voi olla joskus vaikea välttää.
Firma- ja yrittäjäkohtaistahan se hakkuun sivutuotteen korjuu todellakin on.
Pari kertaa polttopuut (muutamia kymmeniä motteja) on tulleet isomman pystykaupan kylkiäisinä ilmaiseksi tienvarteen asti.
Joskus voi olla sitten nuukempaa touhuakin. Tienvarteen jäi eräältä yrittäjältä muutama kuutio koivuja lahoamaan vaikka aikoi ajaa puut pois, kun kysyin josko saisi puut tehdä polttopuuksi. No lahopuusta onkin kuulemma pula ( ainakin joidenkin mielestä) joten jotain hyötyäkin . Tosin ojassa niiden paikka ei ole.
Metsätalouden tuet on karkkirahoja verrattuna vaikkapa ay-eliitin saamiin verottomiin osinko ym. tuloihin. Erona se että kemeratuet tuottaa lisää verotuloja. Kojamo=pörssiyhtiö joka elää veronmaksajien tuella samalla kuin mm.piensijoittajat ja maksaa täydet verot samaan tuloluokkaan kuuluvista paljon pienemmistä tuloista. Kotimainen veroparatiisi, jonka nokkamiehet moittii toisia samasta asiasta jota itse harrastavat eniten.
Maapallolle tulee joka sekunti tenniskentän kokonen pläntti entistä metsäaluetta. Niitä ei tule Suomeen vaan sinne missä maat ei uudistu / niitä otetaan muuhun käyttöön / ne ei uudistu vaikka haluttaisiin (eroosion vuoksi) .
Hakkuun viivästyttämiseen liittyy mm. kannattavuuskysymys. Soiden entisöimiseen ym. markkinointiin voi maksaa ”kompensaatiomaksua” luontoliitolle (?) . Parilla sadalla €:lla taisi saada 1/4 ha:n entisöityä. Samalla tyylillä päästöoikeuksista pitäisi maksaa mo:ille jos puita kasvatellaan hiilireserviksi.
Yleistä taimikonhoitovelvoitetta ei ole olemassa eikä pidä ollakkaan, mm. siksi koska puusta on ylitarjontaa (paitsi kemeratuetuissa hankkeissa, entiset pellonmetsitykset yms.) Vaikka se onkin pääosin mo:n oma tappio , jos ei taimikkoja hoideta. Korkeat työvoimakustannukset / matalat kantohinnat ei kovin paljon innosta varsinkaan niitä jolla ei muutenkaan ole motivaatiota tai mahdollisuutta hoitaa metsiään. Taimikonhoitoa kannattaa yleensä silti tehdä ja teetättää.
Kuinkahan paljon tekemätöntä työtä lienee jobbarien lyhytaikaisesti omistamissa metsissä ? Sieltä voi löytyä suht. paljon niitä .
Osa-aikaista hommaa se th. väkisinkin on. Mitä ne talvella tekisi palkkalistoilla jatkuvasti olevat metsurit MHY:ssä ? Manuhakkuita on enää harvoin. Isommissa myhistyksissä voi olla vakituisiakin , kun töitä löytyy nykyään entistä enemmän puun ostopuoleltakin.
Kuinka paljon nopeutuu manu-ensiharvennushakkuu, jos 50-60 l männyistä tehdään tyvestä esim. pikkutukki + 1 pitkä latvakuitu ja oksaisinta latvaa jätetään metsään n. 1,5 m tavallista pidempi pätkä ? Paljonko vähenee kertymä/ha siihen verrattuna että tehtäisiin ~ 3 m kuitua 6 cm:n min.latvamittaan ? Entä miten muuttuu hakkuun kannattavuus ?