Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei se eritasosahaus mitään nostetta anna mutta puu pysyy paremmin kontrollissa siirtelykaadossa ; ei lipsahda liian aikasin kannolta pois. Ja manu on ”paremmassa asennossa” siirtämään puun kaatumaan oikeaan kohtaan. Aattelepa ite. Kaatuva puu siirretään sen omalla energialla avustettuna kasaan ; tai voi sanoa niinkin että ”keventynyttä” puuta manu siirtää vaivattomasti oikeaan suuntaan. Siitä siinä on kymysys.
Pitkän puun ajaminen maatloustr:n metsäkärryllä moton jäljiltä on melko työlästä, jos puut on puitu vähän sikin sokin kuten joskus on..
Raivaajalla ihan käypänen ohje kaurapuuron hauduttamisessa. Hyvää puuroa tulee muutenkin hauduttamalla. Esmes ohrapuuro kun hautuu leivinuunissa yön yli pienellä lämmöllä , niin ihan parasta tulee. Sama myös hirvenpaistien ym. kanssa.
Keski-Suomen keskikasvu on ollut jo vuosia sitten n. 6 m³/ha/ a , joten (riippuen tietysti kasvupaikoista) vähän alakanttiin on ehkä jk:n pioneerin metsä kasvanut 70 vuodessa. Mutta kukin taaplatkoon tyylillään; sehän on varsinkin nykyään ihan sallittua. Ylisuuret puut on kivan näköisiä pystypuina metsäluonnossa mutta niiden myyntihinta voi olla luvattoman pieni. 70 vuoden ajalta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä vertailu kaikkine kuluineen ja tuottoineen kahden vastaavan metsälön tuloksesta tasaikäisen kasvatuksen ja jk:n jälkeen. Mutta kun ei ole oikein mahdollista niin pitää tyytyä laskelmiin ja arvioihin, jotka tahtoo olla aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia .
Tuosta ap:n kovan tuloksen ensiharvennuksesta tuli mieleen , että jos vertaa suhteellista tehokkuutta pienitilavuuksisen karvaisen latvan ja oksattoman & vähäoksaisen tyviosan hakkuun kesken, niin ero on todella iso. Jos jätetään ne ~ 10 l latvat metsää lannoittamaan ja hakataan vain nopeasti korjattavat rungon osat, niin manuhakkuu nopeutuu selvästi ja tulos paranee . Rungon keskikoko kasvaa ja hakkuutaksa pysyy paremmin kilpailukykyisenä jopa motohakkuutaksan kanssa.
Joskus euroajan alussa erään harvennusleimikon latvojen karsinta polttopuuksi motolla olisi kustantanut 20 s / kpl. Liian kallista polttopuuta sillä taksalla.
Tehdäänkö nauhoituksia nykyisin vielä paljonkin? Tarpeellinen nauhoitettava voisi olla leimikko/työkohde, jossa oma puoli ja naapurin puoli ovat saman näköistä metsää ja raja epäselvä
Ennen gps-aikaa, kun oli vain bussoli eli käsisuuntakehä tai kompassi käytössä, niin taimikon nauhoitus oli melko hankalaa hommaa, kun rajan molemmin puolin oli aivan samanlaista taimikkoa. Kiintopisteitä joiden avulla suunnistaa ei aina ollut, kun taimikko oli tarpeeksi kookasta.
Ituniska joka olikin duunari osti tukirahoilla Linkku-Valmetin. Mielenkiintoinen tarina.
Ilmankos ei metsänomistajien ottamista mukaan ”katsottu tarpeelliseksi” Ylen jokamiehenoikeuksien saaminen maailmanperintökohteeksi-kampanjaan. Taitaa pitää jättää nyt Yle-vero maksamatta mielenosoitukseksi verovarojen epädemokraattista hyväksikäyttöä vastaan.
Siitähän se fossiilisten vähentäjien ura urkenee, kun harvennushakkuita aletaan vähentämään ja varsinkin kun taimikonhoidot jää tekemättä.
Tämä avohakkuukiellon ulottamisvaatimus myös yksityisten maille oli oikein arvattu tälläkin palstalla jo ennakkoon vaikka joku ns. vihertäjä muuta väittikin tiedotusvälineissä.
On noissa vaatimuksissa hyviäkin asioita, mm. hakkuista pidättäytyminen lintujen pesintäaikaan. Mutta enimmäkseen menee ihan harakoille vaatimukset vähentää fossiilisten tuotteiden haittoja ja samalla vähentää niitä korvaaviin tuotteisiin käytettävän rakennus- ja muovia korvaavien puutuotteiden puun kasvatusta.
Eipä taida puu tunnistaa omia jälkeläisiään (luulisin) mutta kun puu on kaadettu, sen juuristo voi alkaa ruokkia uusia taimia ja muita puita. Kantojen lähettyville tulee yleensä parhaiten luonnontaimiakin. Se voi johtua lähijuuriston ”antamasta alkupotkusta” jo ennen kuin juuret lahoaa ja lisää sillä tavalla uusille puille kasvukanavia ja ravinteita. Sopiva kasvupaikka se kannon vierusta on usein muustakin syystä mutta kyllä ne juuret lisää muidenkin puiden kasvua ; ainakin mykoritsoja on niissä jo valmiina.
Kujala luonnollisesti mainostaa Arvometsän palveluita . Jos oikein muistan niin ne hänen suojellut puustoisimmat metsänsä on vaaran rinteiden kalliokkoja jotka sopii hyvin suojella. Ei siellä normihakkuita voi oikein tehdäkään.