Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kaistalehakkuulla hakattiin viimeksi n. 15 vuotta sitten eräs vanha kuusikko, jossa suurin osa on kangasmaata vain pieni osa turvemaata. Mutta periaate on sama . Hyvin muokatuille kaistaleille on tullut sekametsä, jossa suurin osa puista on hieskoivuja (mikä ei alunperin ollut tarkoitus). Ne koivut on 5-10 vuoden päästä ensiharvennuskoossa. Alikasvoksena on jo jonkin verran kuusia ja niitä tulee lisää , kun ylispuustotaimikko on harvennettu. Puustoiset välialueet on vasta päätehakattu ja istutettu kuuselle. Ei mene 100:aa vuotta alikasvoskuustenkaan kasvamisessa tukkipuukokoon, kun koivikko hakataan ajoissa pois päältä.
Rehevän turvemaan uudistus kasvattamalla ensin hieskoivikko päälle on eräs vanha luontaisen uudistamisen menetelmä, jota ei ole keksinyt Valkonen eikä Jh:kaan. Pyörää yritetään keksiä uudelleen . Erona tietysti se, että kerrotaan homman olevan nyt j.kasvatusta. Voihan sitä siihen suuntaan tietysti ohjata myöhemmässä vaiheessa. Tavallisesti syntyy alikasvoskuusikko, jota on paras kasvattaa tasaikäisenä kuten ennenkin on tehty.
Vedet ei ainakaan pysy puhtaina, jos ne sotkeentuu mineraaliöljystä. Huonosti lähtee raskasöljy luonnoneläimistäkin pois kun öljytankkerille sattuu haaveri merellä. Miten sulle on opetettu tuo asia ?
Haihtuuhan se öljy ajanmittaan eikä jää lillumaan veteen ja voi olla että jotkut bakteeritkin sitä hajottaa. Mutta haitatonta se ei luonnossa silti ole.
Tuo on varmaan juuri niin. Ennen soiden ojituksia oli paljon rämemänniköitä reunametsineen, joissa taimet kasvoi hitaasti ja hirvet ruokaili pääasiassa siellä talviaikaan. Mitä nopeammin taimet kasvaa sitä vähemmän aikaa ne on hirvien ruokana. Vesakoituminen on lisääntynyt maanmuokkausten yleistymisen takia mutta myös peltojen vesakoitumisella on ollut oma osansa ruokamaiden lisääntymisessä varsinkin -70-80-luvuilla, kun peltoja paketoitiin.
Ympäristönsuojelua kukin tekee ja ei tee hyvin vaihtelevasti riippuen omasta näkökannasta ja mahdollisuuksista.
Konekorjuu on täysin ympäristöystävällistä ehkä sitten kun koneiden moottorit käy biokaasulla ja teräketjuöljy hajoaa biologisesti luontoon. Hydrauliikkaöljynkin vois pitää olla kasvipohjaista.
myös erirakenteisessa kuusikossa voi vaikka tehdä viimeisen harvennuksen yläharvennuksena, koska isot puut kasvavat yleensä enemmän kuin pienet puut.
Tuosta muistui mieleen, että myös kuusikon kokonaiskasvu/kiertoaika voi olla suurempi, jos tehdään yksi yläharvennus lisävaltapuita suosien kuin tekemällä alaharvennukset+päätehakkuu. Nettotuotto paranee tietysti suhteessa vielä enemmän kuin kasvu. (Edellyttää hyvin hoidettua tasaikäistä metsää ja sitä että PPA:aa ei lasketa liian alas harvennuksessa.) Erirakenteisesssa metsässä on tunnetusti tavallista, että kun PPA pudotetaan sopivan alas, samalla kokonaiskasvu/kiertoaika pienenee.
Ammattiliitoilla on ollut aikoinaan hyvä vaikutus työelämän kehitykseen inhimillisempään suuntaan. Kun työpäivät on voineet olla 12 tuntisia , muut työehdot olemattomia yms. Esmes Lech Walesa taisi saada uudistuksia Puolan kommunistisen suunnitelmatalouden vääristymiin aikoinaan johtamansa ammattiliiton avulla .
Mutta nykyisin näkyy Suomessa kehitys kulkeneen siihen suuntaan, että politiikka on se pääasia, ei niinkään työläisten etu . Varsinkaan työttömien etuja ei ajeta. Suomessa lakkoilu haittaa tavallista enemmän avainalojen vientiteollisuutta, koska lakkoja on paljon. Usein toistuvat lakot, ja niiden uhka heikentää kilpailukykyä toimistusvarmuuden kärsiessä.
Vaalirahoitus on ongelmallista myös vasemmistopuolella, jos lienee muillakin. Verottomat tulot on verovaroista pois ja kuuluvat tavallaan muillekin kuin vasemmistopuolueille ja jäseniäkin löytyy myös muista puolueista ja silti tuetaan vain vas.puolueita.
Tuotto ja raha on tärkeitä mutta kun niistä tulee liian tärkeitä voi käydä kuten esimerkiksi Turun saaristossa vuosia sitten kävi, kun sinisilmäisesti myytiin venäläisille strategisesti tärkeältä alueelta tontteja roppakaupalla. Nyt ollaan sitten sorvaamassa jälkikäteen lakeja rajoittaa ko. toimintaa. En ymmärrä mitä järkeä oli alunperin liian lepsu suhtautuminen näissä maan myynneissä. Silloinkin oli kaupoista toppuuttelijoita, joita ei kuunneltu.
No, onhan se muutenkin melkoista kehitysmaatouhua ollut Suomessa mm. kaivoslaki aataminajoilta peräisin. Metsänkasvatus on samalla alitasolla arvostuksessa vaikka puut on arvokkaita niistä saatavien monenlaisten tuotteiden takia. Japanilaisetkin on sanoneet , että suomalaiset ei ymmärrä metsiensä arvoa ja ovat ihan oikeassa. Siellä risuistakin tehdään arvokkaita puuteollisuuden tuotteita vähän eri menetelmillä kuin täällä puurakentamisen kehitysmaassa.
Kyllä niitä tulevaisuuden tuottoarviolaskelmia tehdään ihan joka alalla. Miksei sitten metsätaloudessakin. Vaikka perinteisesti olisikin pidetty mo:a niin tyhminä, että ei heille kuulu muu kuin alkutuottajan osa olla halvan puuraaka-aineen tuottajana teollisuudelle.
Onhan sillä metsällä toki arvo vaikka ei itse pääsekään päätehakkuulle, en minä sillä. Mutta hitaasti kasvavan karun männikön taloudellinen tuotto ei paljon vaihtele kasvattipa sitä jatkuvasti tai tasaikäisenä jos kiertoaika on 100 vuotta tai sen ylikin.