Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Yhdellä työmaalla oli metsurilla asuntoauto ja sitten henkilöauto kauppareissuja varten. Hyvä yhdistelmä kun työmaat on kaukana.
Tuo ”vapaantyylin metsänkäsittely” on tainnut ollakin käytännön metsänhoidossa jo melko pitkään. Eri koroilla laskeminen voi vähän muuttaa erilaisten m-hoitoketjujen käyttöä mutta muuten ihan tavallista koettaa tehdä juuri sitä mikä kannattaa parhaiten, jos ollaan talousmetsässä.
Eipä taida polttomoottorit poistua tuotannostakaan aivan helposti. Nykydieselitkin on vähäpäästöisiä ja hyvin toimivia pitkään. Pohjoisessa varsinkin parempia monin tavoin kuin latauspaikkoja vaativat sähköautot raskaine vaihtoakkuineen ja lisälämmittimineen.
Kun syysistutuksissa ei kasvunlähtöä saisi ehtiä enää tapahtua, niin melko myöhään, säistä riippuen, pitäisi onnistua saamaan taimet tai siemenet maahan. Melko yllättävää, että elokuussa istutetut on lähteneet hyvin mutta myöhemmin istutetut ei. (Mutta vuodethan ei ole veljeksiä). Keväällä ovat sitten heti valmiina kasvuun vaan miten paljon paremmat lähdöt saanevat kuin kevätistutetut, jos on yhtä kuiva kevät kuin viime kevät oli (?). Puiden juuret kasvaa pisimpään kasvukauden aikana. Olisiko taimillakin vielä jonkin verran juurenkasvua syksyllä, voi olla niin.
Jatkuva harsinta Suomessa johtaa helposti metsän pilalle menemiseen; siihen on olemassa monia eri syitä, joita on käsitelty tälläkin palstalla jo paljon. Onnistuminen jk:ssa on käytännössä harvinaisempaa kuin monesti kuvitellaan.
Sopivassa männikössä onnistunut yläharvennus toki lisää sekä kokonaiskasvua että taloudellista tuottoa. Mutta siihen ei tarvita välttämättä jatkuvaakasvatusta, vaikka niin on väitetty mm. monissa kannattavuuslaskelmissa , joissa on ollut tasaikäiskasvatuksen mallin oletuksena vain alaharvennukset. Taimikosta lähdettäessä sp-hakkuun jälkeen ei erirakenteisuus oikein sovi männylle . Jos suurimpia taimia suositaan ensiharvennukseen asti, laadukkaammat suht. tasapituiset taimet ehtii ”tukehtua” ympäriltä ja kiertoajan tuotto pienenee huomattavasti.
Lapissa tilanne on erilainen, kun puut kasvaa muutenkin paljon harvemmassa asennossa kuin etelämpänä ja kiertoaika on pidempi. Sama juttu karuhkoilla soilla, joissa kuitenkin mänty vielä kasvaa kohtalaisen hyvin.
PS. Jatkuvan kasvatuksen ongelma voi olla (ja usein onkin) männiköissäkin se, että PPA pitää laskea liian alas, jotta uudistumista tapahtuisi. Silloin yksittäisten hakkuiden suht. korkea tukkipuuosuus ei enää riitä tarpeeksi kompensoimaan kokonaiskasvun laskua.
Kun kysyttiin 1000 :lta alle 20 työntekijän yritykseltä ko. asiaa , ilmoitti 370 niistä olevansa valmis palkkaamaan uuden työntekijän, jos irtisanomissuoja ei olisi liian hankala yrityksen toiminnan kannalta. Kauppalehdessä taisi uutinen olla.
Kyse on usein siitä meneekö yritys konkurssiin vai pystyykö jatkamaan toimintaansa laskusuhdanteen yli ja siitä uskaltaako/pystyykö yritys yleensä ottaa lisää työvoimaa noususuhdanteeessa .
Uusmetsäläinen unohti omassa alkeismatematiikassaan sen, että monet pk-yrittäjät palkkaisi heti lisää työvoimaa, jos irtisanomisesta ei olisi tehty liian vaikeaa, jos tulee alalle matalasuhdanne eikä ole enää mahdollisuutta maksaa palkkaa kaikille työntekijöille .
Huonosti tehdystä harjoitustyöstä ei kuulu maksaakaan kunnolla tehdyn hintaa vaikka tilaaja olisikin pa jobbari tjms. Luulisi opettajien valvovan oppilaiden tekemisiä varsinkin kun vieraalle tehdään .
Ootko kuullut Jätkä koskaan semmoista, että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, mutta tyhmiä vastauksia voi olla enemmänkin ?
Olen aika usein kaivanut taksakirjan esiin niin yrittäjämetsurien kuin palkkalistalla olevien metsurienkin kanssa .
Me tehtiin opiskeluaikoina omaa pientä bisnestä melko edullisesti mo:ille. Harjoitustyöt oli erikseen koulun omissa metsissä. Aika erikoista jos harjoitustyö vieraalle tulee urakkapalkalla niin kalliiksi mo:lle, että käräjätuvan kautta pitää laskut selvitellä , kun hinta sovitaan kuitenkin etukäteen, tai ainakin pitäisi sopia.
”Työn jälki oli vimpan päälle” …ja kuitenkin ajourat oli väärissä paikoissa ja muutenkin leimikko hakkuun jälkeen v…rallaan ??
Tuon listan heitin muistista. Jo vuosia sitten lähistöllä oli kovat ”ottelut” tienrakennuksessa vesikon ”ilmestyttyä” alueelle ja viitasammakko esti (tai hidasti) erään ison liikerakennuksen rakentamisen toisaalla.
Ei sillä että vastustaisin luonnonsuojelua. Mutta ajoittain tapahtuu niin, että kaikki on sallittua 2 asiassa : rakkaudessa ja luonnonsuojelussa.