Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Viitasammakko, vesikko ja liito-orava – kolme kovaa tuomaan lisätyöllisyyttä metsäpuolelle ja muuallekin.
Metsistä osa on hyvä jättää suojeluunkin ja niin onkin jo tehty Suomessa parhaiten Euroopassa. Jatkuvakasvatus on sallittu ja joka sitä haluaa harrastaa omilla maillaan, niin mikä ettei saisi. Mutta pelkkä mainosinformaatio menetelmän edullisuudesta ja ylivoimaisuudesta ilman sen tarkempia faktoja ei kuuluisi metsätalouden puolelle , koska päätöksiä metsänhoidosta tehdään pitkän aikavälin perspektiivillä eikä tavallisella metsänomistajalla ole monestikaan mahdollisuuksia tarkistaa mainostoimistojen laatimien esitteiden todenperäisyyttä.
Tuntilaskutuksellako meni harjoitustyö ?
Vaikka joku ostaja ostaa 3.1m tukkia. Silti tukkien keskipituudessa pyritään n. 4.5m, että turha kuvitella että lyhyellä tukinmitalla pääsee hyötymään.
Kuvitteluako lie vai mitä mutta n. 13,5 % oli alle 3,4 m mittaisten tukkien osuus tukkien määrästä viimeksi tehdyssä leimikossa. Jos ne olisi tehty lahokuiduiksi/kuiduksi olisi lopputulos ollut melko paljo huonompi myyjän kannalta katsottuna.
Ahma on valtautunut entisiltä asuinsijoiltaan Lapista etelään päin melko laajalle alueelle. Karhutkin kuulemma väistää ahmoja ruokapaikoilla. Niitä sopisi jo vähentää.
Voisi lisätä työpaikkoja , jos irtisanomiskynnys ei olisi liian korkea pienyrityksissä. Kyselytutkimuksen mukaan 1000 :sta pk-yrityksestä 370 uskaltaisi palkata heti uusia työtekijöitä, jos se tehtäisiin joustavammaksi.
Parru ja pikkutukki on täälläpäin niitä ”sahakuituja”. Parrulla min. latvalpm 9 cm ja pikkutukilla 12 cm.
Youtubesta löytyy muuten hyvä 90-luvulla palkittu tuoteinnovaatio pienelle sahapuulle : Lock-Wood liimapuulevyjen valmistus min. latvalpm 7 cm :n puista. Miten lienee nykyään , onkohan tehdas toiminnassa ? Kuitupuun ylitarjontatilanteessa olisi tarvetta tuollaisille jotta puun kotimaista jalostusastetta voitaisiin nostaa.
Kyllähän niitä puita siirtää vaikka hurumyckky jos ajomatka on lyhyt ja kourakasat siistejä ja isoja. Kun moton jäljiltä kerää varsinkin koivukuituja, aikaa vierähtää kerätessä enemmän kuin metsurin jäljiltä .
Minulla on metsäkärry , jossa ei ole nivelaisaa, mutta kuitupuukuormien ajaminen onnistuu hyvin, kun siirtää teliä eteenpäin. Oikominen vähenee huomattavasti. Täysien tukkikuormien ajaminen voisi olla vähän hankalampaa ajouran käännöksissä mutta tukit saa ajaa isommat koneet.
Valtion osuudet otettiin käyttöön siksi, kun valtion tehtäviä jätettiin osin kunnille. Niinhän tuolla wikipediassa näköjään lukee.
Kun puunmyynnin verotusta muutettiin, siinä verojen saaja osin muuttui samalla. Pääomatuloverot kerätään valtion kirstuun. Pinta-alaverotuksen aikaan suurempi osa jäi kunnille.
Toinen juttu on kuitupuun hinnan alentaminen vuosien mittaan moninaisilla konsteilla tuotantolaitoksille sopivaksi. Siinä on tapahtunut myös tulonsiirtoa ensin metsäteollisuudelle ja sitäkautta myös mm. verottajalle. Suuryhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, jotka maksavat veronsa sinne. Sama veronmaksun kohdentuminen tapahtuu valtion laitosten kohdalla .
Tukien maksaminen maataloudelle on tuottavampaa kuin tukien maksaminen mm. rakennusfirmoille ja vuokrafirmoille . Taisi olla n. 2 mrd euroa asumiseen menevät tuet. Pääosa niistä valuu mm. pörssiyhtiö Kojamon tapaisille vuokra-asuntofirmoille ja kalliin rakentamisen kuluihin. Kojamo on siitä erikoinen rahankeruulaitos , että ”yleishyödyllisenä” ei maksa veroja juuri ollenkaan.
Yritystukia maksetaan miltei joka alalla toimiville, tavalla tai toisella. Yhteensä miljardeja euroja/vuosi. Suurimpi tuensaajia taisi olla mm. Vikingline ja Siljaline ruotsinlaivailua varten.
Lisääntynyt byrokratia nielee myös ison osan verorahoista. Suomen kokoiselle maalle hallintopuolella on (liian)paljon väkeä , jotka elää yhtälailla ”tukien” varassa kuin jotkut muutkin.