Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ajourien vaikutuksesta puuston kasvuun on tehty selvityksiä. ( Isomäki A. & Niemistö P. 1990, Folia Forestalia ) Jos joku haluaa tietoa eikä arvailua, niin mm.tuolta voi hakea.
Metsäkoneet sopii toki paremmin puun ajoon kuin maataltr.+metsäperäkärry. Mutta niitä koneitakin on monenlaisia. Olen joskus kokeillut ajaa sekä ajokonetta että motoa, että ei ole ihan tuntematonta touhua sekään.
Maastulliin oli luontojärjestöihmiset kirjoittaneet avohakkuukiellon puolustuspuheen, jossa kerrottiin laajasti metsien talouskäytön haitoista. Joku voisi vastata siihen- ja varmaan vastaakin – koska moni asia oli jäänyt huomioimatta. Mm. se Annelin ketjuun jo kirjoittama metsän latvapalojen lisääntymismahdollisuus jk:ssa kuivina kesinä . Ollakseen uskottava avohakkuun jälkeinen ”vuosikymmenten mittainen” hiilipäästöväittämä vaatisi muutakin kuin vain toteamuksen , että niin väistämättä käy. Mielipidekirjoituksen mukaan vasta ilmestynyt maaraportti, joka on toimitettu YK:lle , kertoo kuinka lisääntyvät hakkuut romuttaisi kaikki Suomen muut ilmaston lämpenemistä estävät toimet. Puulajisuhteissa ja luontotyypeissä on puolustuspuheen mukaan tapahtunut huonoja muutoksia ja lahopuun määrä on romahtanut.
Olen ymmärtänyt että kaikki suunnitellut uudet tahdashankeet ei kuitenkaan toteudu eikä metsän hakkuut lisäänny siinä määrin kuin uskotellaan vaikka hakkuusäästöt onkin kasvaneet mittaviksi koko maassa. Varsinkin Keski-Suomen pohjoispuolella metsien kasvun lisääntyminen antaisi mahdollisuuden siirtyä fossiilisten raaka-aineiden käytöstä uudistuvien käyttöön suuremmassakin mittakaavassa.
Vuoden 2001 €uro vastasi n. 5.95 mk:aa. Nykyisin suhde on n. 1 / 4.95 , joten v.-98 60000 mk vastaisi jotain > 12 300 €:a . Keskimottihinta on ollut siinä laskussa ~ 43,5 € .
Se optimaalinen ajouraleveys riippuu mm. maastosta ja korjuuolosuhteista muutenkin. Jos maapohja on hyvin kantavaa, niin että eh.n jälkeen tehtävän 2. harvennuksen ajourien paikkaa voi vaihtaa koska siinä tiheydessä ei ajourat enää aiheuta kasvutappiota toisin kuin liian leveät ahjourat eh:lla. Joskus kun isolla koneella on tehty ensiharvennus ja ajouraleveys on 5/5,5 m , niin kyllä siinä kasvu kärsii väkiselläkin. Keskimäärin kasvu tippuu 8 % normiajouravaikutuksen vuoksi 2.harvennukseen mennessä; eli 4/4,5 m ajouraleveydellä. Liian kapeiksi ajouria ei kuitenkaan kannata hakata vaan koneen leveyden mukaan tarpeeksi leveiksi.
Manuhakkuulla on vielä se etu, että koko alalle saadaan helpommin jäävän puuston tasainen tiheys.
Itse tehden ei niin väliä vaikka hommassa kuluu paljon aikaa mutta jos ajatellaan, että harvennus halutaan tehdään manu-menetelmällä taloudellisesti kannattavasti, niin sopivan kokoisesta eh-harvennuksesta voi min.latvalpm:n nostaa vaikkapa 10 cm:iin. Työ nopeutuu huomattavasti ja oksaisin latvaosa jää lannoittamaan pystyyn jääviä puita. Jos alueella on pikkutukin /parrun ostaja, niin hankintapuusta saa paremman hinnan kuin kuitupuusta. Lähikuljetus mielellään keskikokoisella tai pienellä metsäkoneella, jolloin liian leveät ajourat ei vähennä jäävän puuston kasvua 2. harvennukseen mennessä.
Parempi työn jälki on se tärkein pointti manuhakkuussa, jos verrataan motohakkuuseen ensiharvennuksilla. Yleensä se on niin mutta ei välttämättä; riippuu metsästä ja koneen kuskin taidoista. Ja manullakin on saattanut hakkuukokemus väljähtyä käytön puutteessa tai sitä ei ole ollenkaan.
Auraus auttaa puun kasvua ensimmäiset 30-40 vuotta ja se riittääkin. Sinä aikana aurauksen jäljet on yleensä viimeistään tasoittuneet.
Apulannan levitys saattaa jossain tapauksessa aiheuttaa luonnonhaittojakin. Karkearakenteisilla mailla joissa vesi menee helpommin pintakerroksen läpi voi lannoitusvaikutus puun kasvuun jäädä vaatimattomaksi.
Katsastusmies näemmä osasi myös markkinoida firmaansa. Ennen kun katsastuksessa ei ollut kilpailua ei vastaavia markkinointistrategioita tarvinnut käyttää.
Gla:n teoria kuulostaa uskottavammalta kuin Tolopaisen. Pitkät takuut ja niiden ongelmat selviää myös jos lukee autoalan keskustelupalstoja.
Hoitohakkuiden tekeminen ei sitä metsien biomassaa lisää. Eniten kasvaa puuta hoitamaton metsä mutta silloin suuri osa siitä puusta lahoaa jo pienpuuna ja samalla CO2 haihtuu ilmaan. Usein tehdyt varovaiset harvennukset tuottaa eniten käyttöpuuta mutta ei ole muuten tuoton kannalta eikä yleensä muutenkaan järkeviä.
Kerrostalojen puurakentamiseen suomalaiset rakentajat hakevat oppia Ruotsista, jossa on sillä saralla jo paljon pidempi kokemus koska betoniteollisuuden lobbaus on täällä pitkälti estänyt puunkäytön lisäämisen menneinä vuosikymmeninä.
Hitaasti on Olkiluodon uusi ydinmyllykin tuottanut muuta kuin velkoja ja velkariitoja.
Ydinvoimalat ei pysty edes vakuuttamaan itseään vakuutusyhtiöiden kautta, koska kustannukset vahinkotapahtumissa on liian suuret. Kansalaiset maksaa vakuutukset lopulta verovaroista, jos jotain tapahtuu.