Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kallista on asuminen Helsingissä. Muutama vuosi sitten tuli tv-dokumentti asunnottomasta helsinkiläisestä , joka yöpyi marketin ilmanvaihdon ulostulon kupeella pressun alla. Aamulla veti puvun päälle ja lähti töihin johonkin ihan ok. työpaikkaan (en muista mikä firma).
Egyptinparruja rakennustelineiksi meni Epytkiin ainakin aiemmin . Voi mennä nykyisinkin.
Venäjällä on pula havupuusta sen omilla tehtailla/sahoilla. Se saattaa vaikuttaa jossain vaiheessa Kiinan vientiinkin.
”Puupeltoja” voi syntyä yhtä hyvin jk:n menetelmilläkin kuin tasaikäskasvatuksella.
Formulakisat pitäisi käydä tietokonepeleinä. Maku meni niistä siinä vaiheessa kun taktikointi tallin 1.kuskin puolesta alkoi vaikuttaa sijoituksiin. Sotien käyminenkin vain virtuaalisesti olisi vielä kannatettavampaa ; mikä säästö!
Hirven kasvattajat on paikoin vallanneet metsän kasvatukseen tarkoitetut maat, ulkomaiset sijoittajat sähkönsiirtoverkot ja norjalainen firma lannoitteiden tuotannon . Kohta pohjavedetkin varmaan myydään suuryhtiöille jollei ole jo myyty.
Jos maapohja on MT- tai sitä karumpaa, niin pinnan kevyt raapiminen jollain maataloustr:n piikkiäkeellä tmv:lla ja mä-kylvö voisi olla sopivin menetelmä tuossa tapauksessa.
Aika paljon jää taimet kasvussa jälkeen uudistettaessa ilman muokkausta varsinkin jos on rehevämpi kohde, jossa ero korostuu.
Tuoreella/lehtomaisella kankaalla tehtiin tuossa 9 vuotta sitten suojuspuuhakkuu ja ku-taimet on nyt n. 0,5 metrisiä (siellä missä niitä on) . Samassa ajassa kääntömätästetyllä kuuset on 2,5-3,5 m pitkiä. Mutta niin niiden pitääkin olla, jotta uudistuskulut ei menisi ihan harakoille tulevaisuudessa.
Uutiset kertoi eilen, että Suomessa on kehitetty aurinkopaneeli, joka kerää hajasäteilystä energiaa myös talvella.
Se tarkottaa vuosittain hakattavaa kuutiomäärää maan koko metsäalaa kohti.
Minulla auton päästöt on n. 63 g / km CO2:a keskimääräistä enemmän, autossa on vähän yli 200 hv; ei yhtään liikaa. Jos ajan vuodessa 10 000 km, niin ”lisäpäästö” on n. o,63 t CO2:a . Siitä ilosta maksan ajoneuvoveroa ehkä n. 100 €/vuosi keskimääräistä enemmän. Voisin kyllä istuttaa puitakin (ja jättää ne vaikka pystyyn ) sen verran enemmän, että se hiili sitoutuisi niihin. Yksi puu/a riittäisi kompensoimaan sen ”ylimääräisen hiilipäästön”, josta sakkoa menee 100 €/a.
On siinä koivun nopeutuneen ja samalla laadultaan paremman puun kasvatuksessa järkeä, jos löytyy puulle käyttöä ja on mahdollisuus saada puut alkuun ilman suurempia hirvieläin tuhoja.
Jos koivuleimikko, jonka kasvu on 30-35 % tavallista ra-koivikkoa parempi hakataan 20 vuotta aiemmin kuin kuusikko, niin sen tuotto on luultavasti parempi tai ainakin samalla tasolla kuusikon kanssa. 4 %:n r-korolla 20 vuodessa saatu kantohinta ehtii yli kaksinkertaistua ja uusi koivikko ehtii kasvaa jo liki ensiharvennuskuntoon.
Tulevaisuuden eri puulajien menekistä ei kellään ole tietoa, joten myös se riski on aina olemassa kasvattipa mitä puulajia tahansa.
Silloin kun vielä tehtiin ns. syväaurauksia, niin ne vaot oli jossain n. 1,5 metriä syviä paltteineen. Puut kasvoi kyllä hyvin ja yleensä ihmeen hyvin on nekin urat tasoittuneet vaikka aikaa menikin maalajista riippuen muutamia kymmeniä vuosia.
Metsän sulkeutuminen ei haittaa monimuotoisuutta kovin kauan jos harvennukset ja päätehakkuut tehdään ajallaan ja varsinkin jos suositaan sekametsiä. Harventamattomuus vähentää valoa vaativien kasvien esiintymistä ja myös mm. metsolle sopivia elinympäristöjä.
Yhden puulajin suosiminen liiaksi vähentää muun luonnon monimuotoisuutta. Se on ”tulollaan” jos annetaan metsän kehittyä jatkuvasti kuusialikasvosten varassa.