Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
70-luvulla istutettiin avojuurimäntyjä rämeelle kourukuokalla suoraan kuokan jälkeen. Välillä vesi täytti kuokan jäljen heti mutta hyvä männikkö sinne tuli silti. Silloin oli kai ” pääasia ” saada taimikko istuttamalla aikaan, koska semmoiset alueet ei tarvitse istutuksia ollenkaan. Luontaisesti tai korkeintaan kylvämällä onnistuu.
Jonkinlainen istutuspora taisi olla esittelyssä metsälehdessäkin viime vuonna (?) . Ilman maanmuokkausta istutuksessa voisi kokeilun arvoinen olla taimitassun käyttäminen rehevämmillä mailla .
Erikoista että Venäjältä voi tuoda tullitta, kun muista EU:n ulkopulisista maista ei voi ellei ne kuulu johonkin tullietuisuussopimusten piiriin. Venäjä ei kuulu. Esim. Kiinasta voi tuoda tullitta muutaman kympin arvoisia tuotteita; alv:ttomana kai n. parin kymmenen euron arvosta kerralla.
Paljonko meni tullissa tullimaksuja ja alv:a rr:llä renkaista vai eikö ole vielä tullut laskua ?
Joissain esityksissä/mainoksissa liioitellaan jk:n kannattavuutta suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen. Heikosti kasvavilla paikoilla toki voi olla kannattavaakin, samoin jo valmiiksi erirakenteisissa kohteissa esmes rämemänniköissä.
Jos tasaikäisessä metsässä tehdäänkin vaikka 2.harvennuksessa yläharvennus (eikä jatkuvasti alaharvennuksia) ja osa uudistuksesta tehdään luontaisesti/ viljellään jalostetulla materiaalilla, niin kustannusvertailu saa ”uusia muotoja” eikä mainoksen kustannuskäppyrät enää näytäkään jk:n kannalta ylivoimaisilta edes 4-5%:n korkotasolla laskettaessa.
Monimuotoisuus voi säilyä tasaikäisessäkin metsässä, jos siihen kiinnitetään huomiota kasvatusketjun aikana. Lehtipuiden suosiminen voi olla vaikeaa jk:n metsässä (vaikka ei välttämättä aina).
Jos istuttaa vaikka uuden sukupolven siemenviljelyssiemenestä kasvatetun taimen kaadetun puun tilalle tai esim. metsitettävälle turvepellolle, niin sen kaadetun puun tilalle kasvaa ~20-35 % nopeammin kasvava puu. Riippuen puulajista ja kasvupaikasta uutta co2:a alkaa kertyä melko nopesti. Ei mene kymmeniä vuosia siihen, että käyttöön otetun puun hiilivarasto korvautuu uudella. Ja tukkipuu jatkaa hiilivarastona muualla rakennuspuuna tai sitten pienempi puu kierrätettävinä kartonkikuppeina, luomulannoitteena, muovia korvaavana puupohjaisena pussina tjms:na. Muovista on paljon muutakin haittaa kuin se, että sitä valmistetaan fossiilisesta öljystä . Suomen pitää koettaa näyttää esimerkkiä ja korvata mahdollisimman paljon kivihiilen ja muiden fossiilisten energialähteiden käyttöä.
Miten suuri tai pieni olisi vaikutus ilmastonlämpenemiskehitykseen, jos Suomessa vähennettäisiin metsänhakkuita ? Kun ne puut hakataan sitten muualta, mahdollisesti maista joissa ei huolehdita metsän uudistamisesta.
Luonnonsuojelu on tärkeää mutta ei niitä kasvihuonekaasujen päästöjä hillitä vaikka kaikki lisähakkuut jätettäisiin muiden tehtäviksi.
Koivutukin tarve ja saatavuus ei kohtaa – logistiikkaongelma. Isot firmat ostaa pääasiassa ulkomailta eikä niiltä liikene puuta pidemmälle jalostaville . Kantohinta lähempänä kuitupuun hintaa kuin tukin hintaa ei juuri houkuttele ketään myymäänkään erikseen vaikka raaka-aine käytetäänkin tavallista arvokkaampaan lopputuotteeseen.
N. 100 € /kuutio olisi sopiva hinta koivun suorille ja oksattomille tyvitukeille. Ei niitä viitsi 35 €:lla kellekään myydä, jos vähänkään isompi erä on kyseessä.
Yksi lento /hlö Thaimaahan ja takaisin kuluttaa polttoainetta ~ saman verran kuin n. 15 000 km h- autolla ajaminen . Tuommoisen laskelman olen joskus nähnyt. Tolopainen voi varmaan kertoa miten lentokoneen päästöt on saatu miltei nollaan. Aurinkokennoilla lentäviä koneita on mutta ei niillä lomamatkoja lennetä ainakaan vielä.
Kerropa lisää miten pitkänmatkan lento on saatu laskettua vähäpäästöiseksi ?
Se on verottajasta kiinni hyväksyisikö erillisen tontin liitettäväksi toiseen palstaan vai katsoisiko (kiinteistö)veronkierroksi.