Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vaasassa jätevettä karkasi 20 t-kuutiota mereen. ” …ei vaikuta merenkurkun levätilanteeseen ”
Tuo määrä on kyllä niin iso, että voisi vaikuttaakin.
Tukea saa kun nmh on kaupallisesti kannattamatonta. Joten oikein tulkittuna pelkkä kuitupuun myynti ei täytä ehtoja. Pienpuu tarkoitti ainakin aiemmin kuitupuuta pienempi kokoista puuta ja tuen sai, jos kuitupuuta oli joukossa niin vähän, että kannattamattomuusehto täyttyi. Toisessa kohtaa metsäkeskuksen sivulla puhutaan vain energiakäyttöön menevästä puusta, josta pitää olla mittaustodistus. Muutosta entiseen on se, että myös klapit kelpaa energiapuuksi.
Metsäkeskuksen ohjeen mukaan korotettua nmh:n tukea saa, kun puut otetaan energiakäyttöön, klapeiksi tai hakkeeksi tms. Yhtiöiden käytäntö voi jossain olla erilainen mutta ohjeet on nuo. Pelkkään kuitupuu tai pikkutukkileimikkoon ei saa tukea, niin oli ennen ja on nytkin ainakin suurimmassa osassa maata.
MH:ssa taisi olla organisaatiouudistus jokin aika sitten. Luonnonhoito-ja talousmetsät on erillään. Tulostavoite vain on lyhytnäköisesti liian korkea, koska liian nuortametsääkin hakataan päätehakkuissa. Sen verran pitäisi ottaa pakkia uudessa metsälaissa, että alle tukkipuukokoisten metsien päätehakkuut kiellettäisiin muualla paitsi pienialaisilla reuna- tms. kuvioilla.
Korjausliike uudistamisvelvollisuuteen tullee sitten, kun huomataan miten käy harsittujen metsien kanssa vuosien päästä. Periaatteessa entistä pidempi uudistusaika on hyvä asia, jos sitä ei sitten aleta käyttää hyväksi jättämällä metsiä heitteille.
Tässä avohakkuukiellossa on vain se puoli, että pikkuhiljaa pyritään kokonaan kieltämän avohakkuut , vaikka se olisikin perusteltua Mh:n metsissä.
Voi olla sama tyyli kuin aikoinaan kysyttiin Koivistolta mahdollisesta sosialismiin siirtymisestä Suomessa, johon hän vastasi että ei pakolla vaan pikkuhiljaa (hivuttamalla).
NL:n aikaan esim. Virossa myös maanviljelijöiden liittyminen oli ollut ”vaapaaehtoista” , kun verotusta nostettiin niin paljon , että ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin liittyä tehottomaan kolhoosisysteemiin.
Ettei olisi mennyt koivikko liian harvaksi, koska tavallisesti norm. tiheyksillä ra-koivikko kasvaa 40 vuotiaaksi asti paremmin kuin vastaavan paikan kuusikko. Tai sitten maapohja sopii paremmin kuuselle kuin koivulle.
Joo, tuntituotoshan se 2,5 mottia olikin kombikoneella. Mutta kannattava se kone voisi jossain tapauksessa olla.
4 € / m³ kalliimpi ajokustannus eh:lla ja normitaksa pienmotolle oli yrityskäytössä tuon ruotsalaisen pienkoneketjun kannattavuuden vaatimuksena.
Metsäkoneen kannattavuutta voi laske monella tavalla. Jos tuon esimerkin 168 k€:n koneen hankkisi ensiharvennuksille, joita on paljon, niin siinä saisi tod. näk. etua seuraavan harvennuksen tuotossa. Riippuu tietysti mm. koneen käyttäjästä onnistuisiko se. Lisäksi koneen jäännösarvo, korkokulut ja käyttökulut pitää laskea mukaan.
Jos lasketaan esimerkin 5600 m³:n kuitupuun korjuun kannattavuutta, niin sen n. 280 pv:n jälkeen koneen jäännösarvo olisi vielä melko hyvä : ajettu vasta 2240 h . Pieni korjuumäärä/pv heikentää kannattavuutta mutta kaipa tuollakin vehkeellä sentään enemmän kuin 2,5 m³ saisi kasaan päivässä. Mistä mehtäukko sai tuotoksi noin pienen määrän ?
Tänks mehtäukko hintatiedoista.
Hassi se nimenomaan moitti jokin aika sitten sellusta tehtävän bulkkituotteita ja vaati uusia tuoteinnovaatioita, joita oli jo silloin markkinoilla ja myös uusia kehitteillä.
Kokonaan kartongista valmistettu kierrätettävä kahvikuppi on yksi merkittävä tuote, jonka markkinat on isot.