Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eikun se olisi systemaattinen virhe (voi kai sitä harhaksikin sanoa). Satunnainen virhe olisi virhe silloin tällöin puoleen tai toiseen. Virhemarginaali on + – X % . Kun esmes puolueiden kannatusmittauksia julkaistaan, niin miltei poikkeuksetta puolueiden kannatuslukemat sopii virhemarginaalien sisään ja silti niistä tuloksista ollaan päättelemässä vaikka mitä—>Bisneksen pitää pyöriä eikä niin väliä onko todellisuudessa tapahtunut mitään muutoksia.
Lisäksi jos näyttötaulun lukemasta vähennettäisiin 3 km/h, antaisi se väärän viestin. Kuljettajan ajaessa 100 km/h näyttäisi taulu 97 km/h, tällöin kuljettajat luulisivat mittarivirhettä suuremmaksi kuin se todellisuudessa on
Toisin päin Jätkä tuota näyttötaulun lukemaa kertoi fiksatun. Se kuulostaa ihan loogiselta, eikö?
Kuinka paljon noiden Malwan koneiden hankintahinnat oli ? Katsoiko kukaan hintalappuja ?
Jokin 15 t kone voisi olla jo kannattavampi eikä kuitenkaan liian leveä ensiharvennuksille. Semmoinen kotimainen taisi olla esittelyssä myös.
Mihin lisäarvohyötyihin tuo suuri säästöpuumäärä perustunee ? N. 40 – 100 säästöpuuta /ha kuulostaa turhan suurelta määrältä. Olisiko tuolla tarkoitus siirtyä pelkästään jatkuvan- kasvatuksen sallimiseen ? Mäntykankaalla kyllä tuollaisen puumäärän jättäminen ei yleensä tuottaisi ongelmia, kun tehdään siemenpuuhakkuu. Ne puut pitää vain korjata myös pois oikeaan aikaan.
Sopisi se, sitten kun puiden säilömisestä aletaan maksaa hiilinielukorvausta vaikka 70€/CO2-tonni. Päästöoikeuksien hinta on voimakkaassa nousussa, joten kohta voi olla mahdollista.
Vesiensuojelu päätehakkuualueilla onnistuu parhaiten yhdistämällä kapea metsäkaista ja muokkaamaton kaista eikä leveällä pystyyn jätettävällä metsäkaistalla. Siitä on melko tuore tutkimus olemassa.
Sellua voi tehdä monesta eri raaka-aineesta mutta niitä samoja tarpeellisia lisätuotteita kuin puusta ei niistä saa tehtyä. Voisi olla hankala saada markkinoitua lehmän lannasta tehtyä kierrätettävää kartonkikahvikuppiakin. Luomulannotteita valmistaa jo yksi tehdas Suomessa sellun keiton jätteestä (se on iso bisnes ). Ja on niitä monia muitakin puuperäisiä tuotteita, joita voi olla hankala saada tehtyä esim. nurmesta tjms:sta.
Hassit ym. on tietysti erimieltä kun heidän mukaansa sellua ei pidä tehdä vaan pitää ”keksiä jotain uusia tuotteita”, jotka korvaa fossiilisia r.a:ta kuluttavia tuotteita kuten muovia. Vaikka pyörä on jo keksitty ja sille uusia käyttötapoja kehitellään, jotkut vaatii yhä pyörän keksimistä uudelleen.
Metsän hintakehituksestä tuli mieleen, että miten otaksuu metsän ostaja nykyhinnoilla metsän tuoton kehittyvän tulevaisuudessa ?
Metsämarkkinoilla oli esim. pari palstaa myynnissä, joissa toisessa jäisi paljaalle maalle hintaa n. 1200 €/ha kun koko tilan puuston myyntihinta on vähennetty kokonaishinnasta. Kasvualue Pohjois-Savossa. Toinen Pohjois-Pohjanmaalla , jossa pienen taimikon osuus 30 %, loput ”kasvatusmetsää” eli 2. ja 3. kehitysluokkia. (Ei ollut tarkempia puustotietoja). ”Kasvatusmetsien” ha-hinta olisi n. 3000 € /ha tai vähän alle sen, kun taimikoille ei laske liian suurta hintaa.
Minun mielestä ilman muita lisäarvoja (joita voi toki ollakin) metsän kasvatuksen harrastaminen noilla ostohinnoilla ja – kasvualueilla olisi tosiaankin harrastamista , tod. näk. ei taloudellisesti kannattavaa.
Hehe.. niimpä taitaa tehdä.
Kuva sen leimikon reunasta on lukijoiden kuvien ”metsänhoito”-sivulla nro 23 (tai 24).
Täällä päin sorvia ei osta kuin korkeintaan MG. Alle 3 metristä ostaa jotkut yksityiset välittäjät ratapölkkyaihioiksi. Pikkutukkia ei osta sitäkään kaikki . Metsäliito tosin aikoinaan otti sitä eräästä leimikosta vaikka ei ollut ostanutkaan ja maksoi vain kuidun hinnan.
Ei maksa bonuksia mutta ottaa mm. niitä tyvitukkejakin, jotka isompi yhtiö yleensä hakkaa kuiduksi; n. 10 % parempi puukauppatili . Korkoa saa muista sijoituksista enemmän kuin Metsäliiton osuuksista.