Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Paljonko pankki vetää välistä?
Yksityinen puunostaja maksoi viimeksi koko kauppasumman n. 1 kk päästä kaupanteosta.
Eniten myyntiä lisänneet automallit Suomessa vv. 2017-2018 : Nissan Squashgay ~+ 300 % (eniten myyty malli) , Fort Viesta ~+265 % , Fauvee Polo +50 %. Muita hyvin myyntiä parantaneita : Hyndai , Volvo ja Ooppeli. (lähde Trafi).
Uusi auto saattaa tulla edullisemmaksi kuin käytettynä ostettu korjaamolla usein käytettävä halvempi kosla. Jobbareita jotka ostaa ja myy sitten palstoja sileiksi esiintyy varmaan yhtä todennäköisesti kuin perintömetsissä samalla tavalla käyttäytyviä. Taloudellinen osaaminen ei ole välttämättä kovin kummoista heilläkään. Edullinen verokohtelu metsävähennyksen muodossa on tehnyt metsäsijoittamisesta melko helppoa, varsinkin aiemmin kun palstojen hinnat oli vielä nykyistä alempana.
Kävin tekemässä kokeeksi jk-leimikon männikköön, jossa latvuksiltaan parhaat puut on selvästi valtapuustoa pienempiä mäntyjä. Paikoitellen alue on jo sen verran harvaa, että mä- taimia olisi pitänyt ehtiä syntyä viimeksi tehdyn ( ~30 vuotta sitten) väljennyshakkuun jälkeen. Niitä on kuitenkin syntynyt vain sinne missä maanpintaa on paljastunut eli tien varsille.
Jos taimikon aikoo saada tulemaan kohtuullisen ajan puitteissa, niin se vaatii jonkinlaista maanpinnan käsittelyä jatkossa. Ei välttämättä siementen kylvöä vaikka sekään ei olisi ihan huono ajatus ; pieni määrä jalostettuja siemeniä parantaisi tulevaisuuden metsän kasvua.
Ko. alueen käsittelyn voisi lukea jk:een , jos maanpintaa ei käsiteltäisi eikä normaaleja taimikon hoitojakaan tehtäisi. Niinhän se jk-metsän hoito on ainakin yleensä määritelty kannattavuus -vertailulaskelmia esiteltäessä.
Toisaalta ihan hyvä, että joku mainostajakin kirjoittelee. Tulee paremmin otettua selville pitääkö puheet paikkaansa vai ei.
Sijoitussäästötili tulee sisältäen joitain rajoituksia.
Puukauppaan ei tule mutta voisi tasapuolisuuden vuoksi vähän muuttaa sitäkin.
Osingoista menee vero 85 %:sta ja 15 % on verotonta. Samalla periaatteella pitäisi puuston vuotuisen kasvun verran puuta myytäessä siitä ”metsän osingosta” verokohtelu olla vastaava. Puustopääomaa vähentävästä myynnistä verot perittäisiin entiseen malliin progressiivisesti.
Liituriystävälliset metsänhoito-ohjeet ovat jo olemassa, ne tarvitsee vain laittaa käytäntöön.
Sitähän minäkin… Ne miljoonat olisi varmasti voitu käyttää muuhunkin hyödyllisempään kohteeseen. Työllisyyttä lisäävä vaikutus tietysti mutta silti.
Perinteistä ensiharvennusta ei tarvitse tehdä ollenkaan, jos kasvatetaan taimet suoraan tarpeeksi isoiksi , jotta niistä saadaan jo 1.harvennuksessa n. puolet tukkia ja puolet kuitupuuta. Toimisi kuusella paremmin kuin männyllä. Uudistuskulut pienenee , samoin th-kulut, kun taimivälit voisi raivata koneellisesti. 1. harvennus olisi n. 5 vuotta (riippuen kasvupaikasta/l-summasta) myöhemmin kuin ensiharvennus normitiheydellä olisi. Mutta tulot paljon enemmän kuin eh:ssa. Tulot-menot nettonykyarvolla laskettuna huomattavasti parempi.
Tämä kasvatusketju ei siis ole tarkoitettu muille kuin yksityisille mo:lle. Firmoille se ei sovi.
Suositukset oli tosiaan jättää taimikot tavallista tiheämmiksi taimikonhoidossa, ei kokonaan hoitamatta. Kun ne suositusten mukaan tehdyt taimikot (jos oli tehty th) tuli energiapuun korjuuvaiheeseen, niin hinnat oli ehtineet laskea. Koneketjut sai jotain ja mo:t vielä vähemmän . Luonnollisesti ei enää ketään kiinnostanut kovin paljon sen jälkeen.
Hyvin toimiva kompostoiva tai muuten hyvin hoidettu ulkohuussi ei juuri haise eikä kerää kärpäsiäkään.
Ainakin suurin osa kommentoijista on kai löytänyt oman mielipiteensä jk:sta,tasaikäisestä kasvatuksesta ja niiden variaatioista. Ja sen konsensuksenkin.