Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Apteeraus on kehittynyt entisistä ajoista ja sen muuttamisen mahdollisuus nopeastikin tarpeiden mukaan , ja juuri sen muutoksen vuoksi puukauppojen tekemistä pitäisi kehittää myös myyjille tasapuolisempaan suuntaan.
Terveoksainen latvatukki on myös arvokasta,usein huonekalujen tekoon käytettynä mutta ei yhtä arvokasta kuin esim. 1.luokan mäntypaneeli. Usein muodin mukaan vaihtuu puutuotteiden arvostuskin. Suuret erot lopputuotteiden hinnoissa ei kuitenkaan näy metsäpäässä ja siten niiden arvokkaimpien tukkien kasvatus vähenee jatkuvasti.
Ojasen ohjeissa taisi olla jo osin melko hyviä ohjeita ennallistamiseen: Suurin osa kannattaa jättää itsestään ennallistumaan ja puustoisilla soilla jatkaa kasvatusta. Niin minä ainakin ne ohjeet tulkitsin. Ojanen oli tosin laskenut, että päätehakkuussa turvemaapuiden hiilen keruu loppuu kuin kanan lento mutta siinä auttaa, kun ei yksisilmäisesti tuijoteta vain pelkän kasvun säilymiseen jatkuvasti korkeana vaan loppukäytön korvausvaikutus ja uuden metsän tuleminen hakatun tilalle otetaan huomioon.
Kiitos kutsusta suoseminaariin. Ei ole nyt, ikävä kyllä, aikaa sinne asti seminaariin raahautua vaikka varmaan mielenkiintoista rupattelua siellä asian tiimoilta varmaan tulisikin.
Usein loppukäyttäjän on helpompi kuljettaa valmiiksi pätkittyjä tai jo valmiiksi lyhyitä lautoja ja lankkuja.
Sahauksen kannattavuuteen vaikuttaa tukkien latvalpm:t eikä vain niiden pituus.Isot tukit on paljon arvokkaampia kuin pienet. Saanto on sitä parempi, mitä isompi latvalpm on, kunhan tukki ei ole ylisuuri. Laatu vaikuttaa kuitenkin eniten lopputuotteen hintaan. Oksaton tai pienioksainen paneeli on aika paljon arvokkaampaa kuin kuivaoksaisesta tukista tehty kertalavan tekoon käytetty pintalauta tms.
Tukkien keskipituuden muutoksista riippuneet korjauskertoimet liittyy niiden oikean tilavuuden mittaamiseen.
Kun Suomen talviajossa käytetään täyssähköautoa, niin lämpö pitää kuitenkin tehdä jotenkin muuten eli lämmittimellä , jonka polttoaineena on jokin muu kuin sähkö. Muuten sähköä kuluu liiaksi ja toimintasäde jää pieneksi.
Hybridisähköautoissa on osassa se etu, että ovat edullisempia ostohinnaltaan, kuin vastaava polttomoottoriauto. Esimerkiksi Volvolla T8 mallin 390 hv hybridin saa samalla hinnalla, kuin pienemmällä koneella olevan bensamallin, jossa moottorin teho on 250 hv.
Hintajoustojakin on ollut jonkin verran – yleensä alaspäin, harvemmin toiseen suuntaan.
Jokin vuosi sitten eräs saha otti uuden tukkihinnaston käyttöön ja laski tukin hintoja 15 % nostamalla min.läpimittaa ja min. pituutta reilusti. Ennen normitukiksi luetut luettiin vain pikkutukeiksi tai oikeastaan välimallin tukeiksi. Tavallisesta suht. hyvästä päätehakkuuleimikosta saatujen tukkien kokonaishinta laski samalla n. 7-8 % .
Nyt pieni hinnan nousu on ollut positiivista mutta voi olla melko lyhytaikainenkin tai sitten jatkua pidempään, kukapa sen tietäisi etukäteen.
Jos leimikon tarjouksiin ei ole mahdollista saada esim. rungonosahinnoitteluun perustuvaa hinnoittelua, niin varmin tapa saada leimikosta mahdollimman hyvä hinta on myydä puut tarpeeksi moneen eri osoitteeseen. Lisäksi hyvä leimikkosuunnittelu lisää tietysti ostajien halukkuutta maksaa paremmin pystykaupassa.
Kuitupuun hinnan nousu oli luultavasti ennakoitu teollisuuden taholta laskemalla pikkuhiljaa kuidun kotimaan hintoja vuosien aikana ja nyt sitten kohtalainen hinnan nouseminen näyttää mukavammalta porkkanalta tavan myyjän silmissä. Silti ollaan vieläkin kaukana maailmanmarkkinahinnoista.
(OOT)
Kuuntelin tuossa vasta ”Aristoteleen kantapää”-ohjelmaa (uusinta vuosien takaa) ja siinä kerrottiin suomalaisten eniten käyttämiä salasanoja netissä. Viisi suosituinta oli : 1. salasana 2. 123456 3. p..le 4. 1234 5. QWERTY. Salasanoja kannattaa muuttaa välillä, jos haluaa välttää jonkun tuntemattoman henkilön omilla tunnuksillasi kirjoittelua tai jotain vakavampaa verkkopankin luvatonta käyttöä tms. Tämän jokainen varmaan tiesikin mutta välikevennyksenä vain…
”reva” on kuulemma ennen aikaan ollut naisen väkevä taikakalu, jolla on ollut ainakin ennen jopa maagisia vaikutuksia. Voi olla että on vieläkin…
Eikös se mennyt niin, että hapen vaikutuksesta ojitettu paksu turvemaa päästää sitä CO2:a mutta jos pohjaveden pinta nouseekin ennallistamisen tai muun syyn takia ~ alle 20 cm päähän pinnasta, alkaa metaanin vapautuminen mätänemisen seurauksena. Metaani on n. 20 kertaa väkevämpi kasvihuonekaasu kuin CO2. Hajoaa n. 12 vuoden päästä kokonaan ilmakehässä. Mutta entäs kun joidenkin mukaan ne kasvihuonekaasut pitäisi ”heti tai välittömästi” saada vähemmäksi ? Ei sovi siis päästää veden pintaa liian korkealle ; puuston elvyttäminen kasvuun sopivalla tavalla olisi senkin vuoksi parempi menetelmä suurimmalle osalle turvemaita.
Anneli : Minä olen oppinut, että kun turvemaa soistuu uudestaan, se on eri asia kuin muuttuma tai ojikko . Mutta kuten sanoitkin lähinnä kysymys on sanojen merkityksistä.
Eli siis jos suuri osa metsän hakkuista jäisi hakkuurajoitusten takia täällä tekemättä, niin ne siirtyisi muualle. Sitähän tuo aiempi Mäntyrannan kertomus käsitteli. Ilmastohyödyillä perustelu ei toimi kotimaisten hakkuiden rajoittamisessa kyllä muutenkaan.
Samantapainen tilanne oli kun päästöjen suitsiminen täällä johti teollisuuden siirtymiseen Kiinaan ym. maihin, joissa oli löyhemmät päästörajat. Sinänsä hyvä asia ne päästörajat toki olikin; metsäpuolella ei tuota vastaavaa ongelmaa ole olemassa. Siinä eroaa aiemmasta kiistasta.
Puukauppa on erikoista. Mm vertasi kaupassa käyntiin ja siihen että ostaa mitä haluaa ja loput jää tiskiin. Mutta jos ruokakauppa toimisi kuten puukauppa, niin asiakas voisi ”tehdä tarjouksen” metvursti pötköistä, pätkiä ne sitten tarpeensa mukaan ja maksaa vain parhaista kohdista kaupan määräämän( sovitun) kilohinnan ; jättämällä pitkät palat pötköjen päistä (kun eivät ole sopivan mallisia) erilleen ja maksaa niistä vaikka 1/3-osan normikilohinnasta. Kätevää ja edullista asiakkaalle, jos vain kauppias suostuisi asiakkaan omaan hinnoittelustrategiaan. Aika harva kauppias varmaan suostuisi.
(Saalistushinnoittelu- kommentti yritti olla sarkastinen heitto.)
Pikkutukin sahureilla on puun hankinnassa osin oma hankintaorganisaatio, ainakin Kuhmon sahalla on.
Automatisoidulla sahauslinjalla lyhyet tukit ei varmaan vie kovin paljon enemmän aikaa kuin pidemmätkään. ”Pötkössä” ne menee eteenpäin kuten rekassakin.