Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Perko täällä neuvoo muita opettelemaan laskemaan mutta itsellään on ihan hakusessa todellisen tilanteen mukainen laskeminen.
NNA:n laskennalla loppupuolen vähäisempi vaikutus näkyy hyvin, kun tulot ja menot diskontataan nykyhetkeen. Silti jk häviää useimmissa tapauksissa (Etelä – ja keskisessä Suomessa) normaalikoroilla laskettaessa tasaikäiselle kasvatukselle. Toinen vastaava tapa laskea kannattavuutta on prolongaaminen jossa lasketaan korkoakorolle eteenpäin. Lopputulos on suhteessa sama kuin NNA-laskennassa saataisiin.
100 vuotta sitten jk:a oli tehty jo Saksassa. 3 eri puulajia siellä jotka sopii varjopuina jk:een . Täällä vain yksi puolivarjopuu. 40 % niistä Saksan jk-metsien kasvatuksista onnistui. Paljonko vastaava % on Suomessa selvinnee joskus tulevaisuudessa . Mutta tod. näk. pienempi.
Riistalinnut on kuulemma kadonneet tuulivoimala-alueilta. Tuulivoimayhdistys ei tietenkään noteeraa eikä kerro asiasta mitään todellista.
Unohtuiko sopivat ravinteet pois puiden tarpeista ? Vai kasvatatko puita vedessä ?
”Projektin” eli puun kasvatuksen kiertoaika on lyhentynyt viljelymetsissä varsinkin . Hyvät taimet, sopiva maanmuokkaus ja ilmasto-olojen muutos on lyhentänyt sitä 40 vuoden aikana 10-20 % . Kun lisäksi otetaan harvaan istutus ja luontaisen uudistamisen ja viljelyn yhdistäminen, niin yhtälön tekijät on muuttuneet menneistä ajoista paljon. Ne asiat on jääneet ainakin Perkolta huomaamatta.
Siihen sopii lisätä vielä todellisuuteen palaaminen aloitustilanteiden todellisesta tilanteesta joissa on eroja korjuun mottihinnoissa ja poistuman arvossa.
Nuo kaikki kun summataan yhteen, niin alkaa olla todelliset parametrit käytössä eikä tarvi enää satuja sepitellä jk:n paremmuudesta.
Olen jo monta kertaa yrittänyt vääntää rautalankamallia kannattavuuden laskennasta täällä. Sama asia minkä Panu nyt löysi AJ:n artikkelista. Pienempi %-tulos voi antaa paremman tuoton ; 3 % 200 €:sta on enemmän kuin 4 % 100 €:sta. Sehän on itsestään selvää. Siksi pelkillä %:lla laskeminen johtaa harhaan metsätaloudessa. Parhaan NNA:n tavoittelulla voidaan harhauttaa tietämättömiä. Kun samalla riskillä ei oikein enää löydy vaihtoehtoista sijoituskohdetta, niin sekin mahdollisuus voidaan unohtaa useimmissa tapauksissa.
<p>Jos vertailu aloitetaan 0-tuottovaiheesta aukosta miten jk-metsän 0-tuottovaihe eroaa tasaikäisen metsän vastaavasta ?</p><p>Koko jk hypetys perustuu pääosin vääriin mielikuviin metsän kasvatuksesta ja sen tuotosta. Vanhentuneita käsityksiä viljelymetsien kasvusta ja hakkuuajankohdista verrataan mielikuviin erinomaisesta jk-metsästä. Ei ole uskottavaa ollut enää pitkään aikaan.</p>
Eläpäs kerro asioista joista et tiedä mitään. Tai et halua tietää. Sinä mitään pysty korjaamaan minun laskuistani.
Perkon oikaisut ei osu ihan kohdilleen. Minä kerron pääasiassa omista metsistä saadusta tiedosta ja puumääristä en pilalle joskus harsituista raiskioista.