Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kasvihuonekaasu CO2 lisää kasvua niin kasvihuoneessa kuin metsässäkin. Onko se haitta vai hyöty. Liiallisena voi CO2 olla haitta mutta metsän kasvu lisää myös hiilen sitoutumista CO2:n lisääntyessä. Paitsi sademetsien päätehakkuun jälkeen tuo edullinen vaikutus ei toteudu eikä toimi kuten pohjolassa. Parhaiten niissä maissa, joissa metsää uudistetaan oikeasti.
Jos metsä on ”koskematta vaikka 100 vuotta” , niin sieltä on ehtinyt haihtua hiiltä aika paljon puun lahottua. Ei ne kaikki puut keloudu ja jää pystyyn; suurin osa puista kuolee ja lahoaa paljon aiemmin, jo pienpuuvaiheessa itseharvenemisen vuoksi. Asiasta ei tosiaankaan kannata väitellä sen kummemmin.
Sellaisen tutkimuksen olen lukenut, että jo 75 v:aasta E-Suomalaisesta luonnontilaisessa MT-kuusikossa on luonnonpoistuma n. 1 /3-osa kokonaiskasvusta.
Sahavertailusta tuli mieleen mainos, joka tupsahti sp:iin tänään : Moottorisaha, joka oli ”testivoittaja TM:n testissä” . Nimi oli Jönköping. Hyvä ja halpa , alle 100 €:a 🙂
Antinpoika oikoi aika paljon laskelmassaan. Kun tukkipuu% on hyvä, niin sahapuutakin tulee suhteessa enemmän. Pikkutukeista ja parruaihioista tehdään myös niitä pitkäaikasia ”hiilivarastoja”.
Ja kuten k.o. kertoi , myös sellun käyttö sitoo hiiltä ja lisäksi korvaa valmistukseen öljyä käyttäviä tai muuten luonnonvaroja kuluttavampia materiaaleja.
Sahapuun purusta valmistetaan myös biopolttoaineita. Ne korvaa vastaavia öljystä tuotettuja.
On tuota Retu Kivisen tekniikka joutunut joskus itsekin käyttämään , kun riisikuppi sakkasi keskellä risteystä.
Ostajat hyötyisi runko-osahinnoittelusta sen, että voisivat pätkiä tukin aina oman muuttuvan tarpeensa mukaan. Niinhän ne tekee hyvin pitkälle nytkin mutta voisivat tehdä sen ”reilummin” ja läpinäkyvästi. Tukkipuuta on ajettu tarpeeseen välillä sellun keittoonkin, joten tukkiosuus tulee aina käytettyä hyödyksi tavalla tai toisella.
Ydinvoima on muuten hyvin kallista ja saastuttavaa luonnononnettomuuksien ja kriisien aikoina.
Pienimuotoinen ja paikallinen biokaasun talteenottaminen ja käyttö on ympäristöystävällistä ja taloudellisestikin kannattavaa. Varsinkin jos siihen satsataan entistä ennemmän sen sijaan, että tuetaan etupäässä ulkomaalaisten suuryritysten lobbaamia malleja, kuten sähköautoilua tai taannoin tuulivoimaa ainoana hyväksyttävänä ratkaisuna ilmaston kannalta.
Miksi esitetään , että päätehakkuun jälkeen kuluisi 80-100 vuotta ennen kuin hiilitase on entisellä tasolla ? Satu Harkki vai kuka sen sadun on keksinyt ? No, ei sillä oikeastaan ole väliä kuka on keksinyt mutta kun sitten ”tietoa” levitetään tiedotusvälineissäkin, niin syntyy niitä harhaluuloja, joita on hankala oikaista jälkikäteen.
Kun metsien kokonaiskasvu/ha on parantunut , ja parantuu edelleenkin, sopivan maanmuokkauksen, puiden siirron, jalostushyödyn ja lämpimien ilmojenkin avulla,niin se vaikuttaa hiilen sitoutumiseen tulevaisuudessakin. Kokonaistilanteeseen vaikuttaa lisäksi fossiilisia energialähteitä kuluttavien tavaroiden valmistuksen vähentäminen. Sellupohjaisia muovin korvaavia tuotteita on jo useita markkinoilla. Rakentamisessa betonia korvaa CLT-levyrakentaminen ja perinteinen hirsirakentaminen.
Uudemmissa sellutehtaissa polttoon menee entistä vähemmän jakeita. Niistä tehdään esim. lannoitekäyttöön sopivaa tavaraa ja monia muita erilaisia jalosteita.
Maitotuotteet on hyvää ruokaa. Luomuna varsinkin.
Vois harkita toisen auton hankkimista, kun lentokoneella en lentele kaukomaillekaan. Ilmastoneuvottelijoiden reissutkin saastuttaa paljon ennemmän kuin normiautolla ajaminen. Ajoneuvoveron maksulla osallistutaan ilmastotalkoisiin ihan riittävästi.
Samalla kun teit ”poliittisen suuntautumisen testin”, otti fasebook-connect ja google-manager tietosi talteen. Pitäisiköhän äänestää piraatti-puoluetta ?
Kyselyssä oli mukana samankaltasia kysymyksiä kuin se ” joko olet lopettanut vaimosi hakkaamisen” ja vastausvaihtoehtoina kyllä/ei .
Metaani voitaisiin ottaa lannasta talteen liikennepolttoaineeksi ja/tai tehdä sillä sähköä.
Puutavaralajimenetelmässä tukkipituuksien vaihtaminen aiheutti tuon tutkimuksen mukaan myyntituloon n. 15 %:n aleneman verrattuna runkohinnoiteltuun/rungonosahinnoiteltuun päätehakkuuleimikkoon. Huomattavan suuri ero mo:n tappioksi. Sama 15%:n ero näkyy käppyrässä tukin min. läpimitan muuttuessa esim. 16—> 20 cm:iin.
31:sen ja 46:sen minimitukin ero leimikon lopputuloksessa näytti olleen keskimäärin 5- 7 % .
Hyvin paljon riippuu leimikkotekijöistäkin kuinka paljon tukintekomitat vaikuttaa lopputulokseen. Jos on vaikka tukkipuuleimikko , jossa suht. paljon tyvilahoa, niin suurin ero syntyy siitä tehdäänkö lahokuituja vai lumppeja+tukkeja. Tai jos on paljon minimitukkikoon puita ja/tai tyvilenkoutta tms., niin lyhyet mitat lisää myyntituloja suhteessa ennemmän kuin paremmassa leimikossa.
Yhden käppyrän mukaan tukkipuun käyttöarvo ylittää myyntiarvon kun latva-lpm menee yli 17 cm:n . Ero suurenee nopeasti kun latvalpm nousee . Rungonosahinnoittelu tulisi tarpeeseen, jotta myytävän puutavaran arvo ja käyttöarvo olisi edes jotenkin balanssissa.
(Sitä pienempien kuitupuuksi tehtävien puiden käyttö-ja myyntiarvoja ei oltu vertailtu. Niissäkin olisi vertailun aihetta. Käyttöarvo ylittäisi varmaankin myyntiarvon reippaasti heti kun kapula kelpaa kuitupuuksi)
Lisäys : kyseessä on siis suhteellisen käyttöarvon vertailu eikä myyntihintojen.