Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä noissa tieasioissa on joskus erilaisia variaatioita päätöksissä vaikka pidettäisiin tietoimituskin.
Eräässä tietoimituksessa metsätielinjausta ei tehty vanhan ”karttatien” pohjalle vaan siirrettiin kulkemaan eri paikkaan talon vierestä. Talon omistaja halusi tien kulkevan edelleen vanhan tien kautta ja saikin tahtonsa läpi mutta joutui itse maksamaan kokonaan sen tien teon (tiet oli suunnilleen yhtä pitkiä). Muut osakkaat ei kuulemma tarvinneet uutta (entisellä paikalla) tietä ollenkaan (mikä ei pitänyt paikkaansa), joten maanmittari päätti kustannusten jaon erikoisesti. Asiaan saattoi vaikuttaa sekin, että eräs tien osakas oli uskottuna miehenä tietoimituksessa ja vähän huonoissa väleissä talon omistajan kanssa ja maanmittari oli nuori kaveri , jolla ilmeisesti oli vähän kokemusta.
Tuossa ap:n tapauksessa varmaankin menee kuten Jean S. ja Taneli kaavailivat.
Ilmaisia lounaita ei ole verottaja ainakaan näihin asti järjestänyt , joten taitaa olla Tolopainen oikeassa. Minkä verran MG perii bonuksilla maksettavista mh-palveluista ? Paljonko kustantaa laikkumätästys/ha ?
Se onkin varmaan valintakriteereistä tärkein miten seksikäs auto on. Onkohan tehty jo tutkimus kuinka monta lisätuumaa vastaa esim BMW:n tai mersun omistaminen ?
Maataloustuissa on sama ongelma kuin usein kemera-tuissa metsätalouden puolella. Ne tuet kuittaa pääosin joku toinen kuin alkutuottaja. Maatalouden puolella tavallisesti se toinen taho on kauppa.
Yhteisillä varoilla tuetaan lukuisia muilla aloilla toimiviakin kuin maataloustuilla elintarviketeollisuutta , kauppaa ja maanviljelyä.
Tolopainen puhuu vain siitä miten kuivuus on vaikuttanut suomalaiseen satoon. E- ja Keski-Eurooppaa myöten on satovahinkoja tullut ja Ruotsissakin joutuvat ruokkimaan karjaa jo kesällä ensi talven rehuilla. Suurinta typeryttä on luulla, että halpoja elintarvikkeita tyrkytetään sitten Suomeen, kunhan vain ensin maataloutta supistetaan täällä.
Pienriistan metsästys ei ole kuulunut meikäläisenkään vuokrattaviin muutamaan vuosikymmeneen. Rusakkoja tutut joskus käyneet ampumassa. Ja sitten muutama salametsästäjä muutakin.
Ei ole ulkomaalaisvahvistuksia juuri muualla kuin potkupallojoukkueessa, siivousfirmoissa, terveyskeskuksessa , kebabkioskeissa ja marjanpoiminnassa.
MG on brittiläinen urheiluautomerkki. Niiden arvo saattaa nousta kun ikää tulee autoille lisää. Metsäliiton osuuksien arvosta ei ole täyttä varmuutta niistäkään. Kaikissa sijoituksissa ja osuusmaksuissakin on oma riskinsä pääoman menettämisestä olemassa.
Jotain rahoja oli itselläni Banknorwegianissa talletussuojan alla ja suomalaisia säästötilejä korkeammalla korolla mutta nostin pois koska kuulemma keräävät suomalaisiakin riskiluottoja ja perivät ryöstökorkoja niistä.
Hyvä ohje milloin sijoitus kannattaa tod.näk. myydä on se, että kun alkaa tehdä mieli kehua tuotolla, on aika myydä.
Valkoinen vehnä on huonointa ruokaa ravintoarvoiltaan. Nopeasti hajoavat hiilihydraatit hajoaa sokeriksi. Kaura on parasta ja sitä voi syödä yleensä vilja-alergikotkin.
Lisää koneita korjuuseen voi olla vaikea saada nyt, kun kaikki on käytössä. Täällä päin on jo satanut melko paljon joten soiden takaiset leimikot voi olla jo melko hankaliakin lähikuljetuksen kannalta. Jossain on varmaan niin kuivaa vielä että korjuu onnistuisi hyvin. Kiire saada paljon puuta saattaa liittyä siihenkin, kun ei ole tietoa suhdanteen pituudesta eikä korjuuketjuja ole saatavissa lisää.
Ylivoimaisesti suurimmat co2 päästöt tulee öljyn käytöstä, ylijäämäkaasun polttamisesta (olikohan n. 40 mrd-kuutiota/vuosi) ja sementin valmistuksesta. Äänekoskella taisi olla niin että puusta mitään jakeita ei mene hukkaan samalla tavalla kuin jossain vanhoissa sellutehtaissa on ennen mennyt. Sellu on vain osa niistä useista tuotteista joita valmistetaan. Soppii eppäillä onko ko. lehden artikkelin tiedot ihan oikeassa mittasuhteessa. Oliko Hesarissa vai missä juttu ?