Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kirjanpainajat, ytimennävertäjät ja tukkimiehentäit mm. käyvät kyllä kiinni eläviin tai heikentyneisiin puihin ja munivat tietääkseni muualle kuin lahopuihin. Lahopuissa elää eri ötökät ja sienet etupäässä. Semmonenkin mielikuva on, että pikkulinnut jotka pesii lahopuun koloissa, syö joitain niistä haitallisista ötököistä; ainakin niiden toukkia.
Ei niitä kaikkia pinta-alaverolla olleita puita ole voinut myydä siirtymäaikana vaikka olisi halunnut. Silloin oli voimassa edellinen metsälaki. Itselleni ei ole tuosta ollut mitään haittaa mutta joillekin on.
Japanintukkia sahataan Nurmeksen-ja Lieksan sahoilla ja kait Oulussakin, jossa omistaja vaihtui jokin aika sitten. Se vastaa lyhyen pituuden sorvitukkia. Pidemmät kuusisorvitukit on yleensä parempia etelämpänä kuin Kainuun korkeudella.
Ihan kohtuullista olisi tuollainen sijoitussäästötili. Sitä vastaava vakuutuskuori on jo käytössä .Piensijoittajille samaa kohtelua ei luulisi kenenkään vastustavan. Progressio on ollut käänteinen tähän asti.
Ja onhan niitä semmoisiakin pörssiyhtiöitä, jotka maksaa valtion tukemina kokonaan verottomia osinkoja. Mister Harakka taisi ehdottaa, että ulkomaalaisilta sijoittajilta pitäis alkaa verottaa Suomeen tehdyistä sijoituksista jotain ; voi olla hyvä ehdotus mutta unohti mainita oman maan (ja oman puolueen) veroparatiisien verottomuudesta.
Osasta puista maksetaan veroja enemmän kuin niiden myynnin tulo on, se on totta. Aikoinaan pinta-alaveroja maksettiin etukäteen ja ne määrättiin veroluokan ja kolmen edellisen vuoden verokuutiometrin hinnan ja joko marginaalivero%:n tai normaalin vero%:n mukaan, riippuen tilanteesta. Puun reaalihinnan tiputtua, etukäteen maksetut verot korkoineen ylittää helposti nykyisen puuston arvon ja lisäksi tulee nykyinen myyntivero.
Täällä halutaan olla aina kehityksen kärjessä. Verotuspuolella se onkin onnistunut erittäin hyvin. Autoilun osalta varsinkin. 8 miljardia euroa /vuosi kerätään autoilusta veroja mutta tiestö vaatisi peruskunnostuksen, joka kustantaisi 2,5 mrd€. Liikenneväylien kunnostaminen toisi tutkimuksen mukaan satojen miljoonien vuosisäästöt . Mutta silti tieverkoston kunnossapidon määrärahoja pudotetaan muutama satamiljoonaa. Joku vm on tosin ehdottanut uutta tiemaksua, jonka tuotto kohdennettaisiin liikenneväylien kunnossapitoon. Miksiköhän siitä 8 mrd€:sta ei voi korvamerkitä liikenneväylien kunnossapitoon enempää kuin 1/8-osa ?
Ruotsissa jopa sosdemit älyää käyttää porkkanaa kannustamalla metsänkasvatukseen ; 20 milj € taimikonhoitoon lisärahaa, lisää työllisyyttä, tuo vientituloja ja verotuloja=valtiolle tuottava sijoitus . Suomessa vastaava porukka ehdottaa lisäveroja mo:lle kiinteistöveron muodossa. On eroa ällin käytössä kuin yöllä ja päivällä.
Pituudella on väliä. Se on tullut selväksi . Saanto paranee jne.
Mutta ainakin näillä kulmilla kun on kova kilpailu leimikoista, ainakin yksi urakoitsija, joka välittää monia eri puutavaralajeja eri osoitteisiin, ostaa mahdolliset raakkitukit tukin hinnalla eikä niitä jälkikäteen leimikon tukkien hinnasta vähennetä.
Et ottanut huomioon lisätöitä (esim. koealojen ottaminen) ja mahdollisia maastolisiä/lumilisiä talvella.
Melko helppoahan se puukaupanteko on vaikka ei aina yhdelle ostajalle myisikään.
Kilpailuttamalla saa yleensä hyvän tuntipalkan itselleen.
Tessin mukainen tuntipalkka ei ole 32 €/h . Se on urakkatuntihinta.
Raivaussahan osuus on n. 30% , tuntipalkka sahakorvauksineen ~ 13-15 € /h +muut työt.
Korjaan : Muistin väärin sen Löfbergsin kahvin . Saattoi olla juuri tuo crescendo tai joku toinen laatu, mutta ei ollut tervaa se, vaan ihan hyvää kahvia vaikka olikin tumma paahto.
Kun viimeksi käytin autoa huollossa, sain sijaisauton ihan ilmatteeksi muutamaksi tunniksi. Hyvää palvelua autoliikkeeltä. Auto oli pieni v40-diesel mutta ihan hyvä kaupunkiauto sekin.